Sivu / 43

Lapsen näkemys ja kokemus keskiöön autettaessa

Lapsi kokee ja aistii asioita jo vauvasta lähtien ja on hyvin kiinnostunut ympäristössään tapahtuvista asioista. Kokeakseen kasvuympäristönsä turvalliseksi, on lapsella oltava vahva tunne kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta sekä osallisuudesta aikuisten maailmassa. Lapsi on oma yksilöllinen persoonansa ja perhesuhteissa tasa-arvoinen toimija. Kaiken ikäisille lapsille on annettava mahdollisuus osallistua hänen elämäänsä koskevien asioiden käsittelyyn, sillä osallisuudelle ei ole ikärajaa. Päätösten tekeminen on aikuisten vastuulla, mutta niin, että lapsen kokemus ja ääni on kuultu.

3-2-oma-kokemus

Lapsi on oman kokemuksensa paras asiantuntija!

Silloin, kun perheessä on kriisitilanne tai vanhempien mieli on muutoin kuormittunut, lapsen kokemuksen kuulemiselle pitää tietoisesti raivata tilaa. On tavallista, että vaikeissa perhetilanteissa lapsen ääni ja kokemus hukkuu aikuisten hädän ja tarvitsevuuden alle. Kuitenkin lapsi tarvitsee suoraan hänelle kohdistettua huomiota ja auttamista, ei ainoastaan vanhempien auttamisen kautta lapselle ”tihkuvaa” tukea.

Etenkin pienten lasten kokemuksen ja äänen tavoittaminen vaatii sekä työntekijöiltä että vanhemmilta asettumista ja mukautumista lapsen tapaan toimia ja ilmaista itseään. Lapselle ominainen toiminta on leikki. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä sensitiivisempää ja avoimen tutkivampaa työotetta tarvitaan. Asettautuminen yhteiseen leikkiin vaatii työntekijältä rohkeutta heittäytyä erilaiseen rooliin ja uudenlaisen asiantuntijuuden äärelle. Pienen lapsen kanssa perinteinen keskusteluun pohjautuva työtapa ei toimi ja työntekijältä vaaditaan kykyä sietää lapsen spontaaniutta ja taitoa ymmärtää nonverbaalista viestintää. Jos työskentely pohjautuu ainoastaan puheeseen ja kirjoitettuihin sanoihin, jää pieni lapsi siitä ulkopuoliseksi.

Lapsiperheiden kanssa työskenneltäessä on tärkeää antaa lapselle ja vanhemmille lupa toimia eri tilanteissa ja tiloissa lapsen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Lapsi haluaa usein liikkua, juttelee omaa kieltään ja toimii impulsiivisesti ympäristöään tutkien. Lapsen kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kannalta on oleellinen ero siinä, vaaditaanko lapselta paikallaan hiljaa pysymistä vai pystyvätkö aikuiset irroittautumaan tilanteen hallinnan tarpeesta ja seuraamaan lapsen aloitteita ja viestejä. Leikin käyttö työvälineenä on ammattilaisille tärkeä ja vaativa taito, jonka kautta voidaan lisätä lapsen kokemusta osallisuudesta.