Jokaisella lapsella on oikeus kiukutella ja olla silti turvassa

Lapsen oikeus turvalliseen kasvatukseen, myönteisiin ihmissuhteisiin ja esimerkiksi leikkiin ei ole mielipidekysymys, vaan lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus. Lapsen oikeuksien sopimus on ratifioitu yhtä maata lukuun ottamatta koko maailmassa. Suomessa se astui lakina voimaan vuonna 1991. Lain voimaantulo ei yksin riitä muuttamaan käytäntöjä. Tarvitaan tietoa, yhteistä keskustelua ja yhteistyötä ennekuin toivottu muutos tulee todeksi arjessa.

Kaikilla ihmisillä on oikeus väkivallattomaan elämään ja lapsilla lisäksi oikeus erityiseen suojeluun. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsella on oikeus myös kiukkuun ja itkuun ja kokea silti olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Ihminen joka sisäistää jo lapsena, että on yhtä arvokas ja tärkeä kuin muut eikä ihmisarvo ole kiinni temperamentista, ihon väristä, uskonnosta tai syntyperästä, oppii kunnioittamaan omaa ja muiden elämää.

Käytännössä lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Tästä syystä tietoa lapsen oikeudesta turvallisiin ihmissuhteisiin ja kasvuympäristöön tulee antaa niin aikuisille kuin lapsille. Kasvattajalle tieto siitä, että lapsen kannalta haitallisten keinojen käyttö kasvatuksessa on kiellettyä voi myös vapauttaa. Kurittaminen on aikaisemmin ollut vastuulliseen vanhemmuuteen kuuluva tapa mutta nykyään väkivallaton ja myönteinen kasvatus on oikeus niin lapselle kuin vanhemmallekin.