Menetelmiä työskentelyyn

Kohti turvallista lapsuutta -esite

Lataa esite painamalla oikean ylälaidan PDF-painiketta.

Lapsen ”Turvakymppi”

Kun lapsi kertoo väkivallasta tai otan turvallisuuden muutoin puheeksi

Turvallisuudesta puhuminen lapsen kanssa on jokaisen lapsia ja perheitä työssään kohtaavan ammattilaisen tehtävä. Lapsen hyvinvointi mahdollistuu, kun hän kokee olevansa turvassa, saa olla aktiivinen osallistuja ja voi nähdä itsensä myönteisessä valossa. Turvallisuuden kokemus tai pahimmillaan väkivaltakokemus ei todennäköisesti tule esille, ellei aikuinen ota sitä lapsen kanssa puheeksi. Turvallisuuden puheeksiotto on parhaimmillaan lapsen hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa ja toimii myös väkivaltakokemuksia seuloen, jolloin lapsella on mahdollisuus puhua kokemastaan väkivallasta.

Kaikkien lasten kanssa turvallisuus voidaan ottaa puheeksi kannustavalla ja hyvällä tavalla ja niin, että se antaa tilaa myös väkivaltakokemusten puheeksiottoon, jos lapsella sellaisia on. Tähän on kehitteillä Lapsen turvakymppi, jonka ensimmäinen versio esitellään tässä.

Nämä kysymykset voi ottaa puheeksi lapsen kanssa neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, sosiaalipalveluissa, lastensuojelussa, turvakodissa tai psykiatrisessa hoidossa ja tukea lapsen turvallisuuden tunnetta.

Lapsen Turvakymppi

1. Mistä asioista teillä riidellään ja ketkä riitelevät?
2. Miten teillä riidellään?
3. Ollaanko sinulle kotona, kaveripiirissä tai koulussa ilkeitä tai tehdäänkö sinulle pahoja juttuja?
4. Mitkä asiat sinua pelottavat kotona? Koulussa? Pihalla tai kavereiden kanssa? Netissä tai telkkarissa?
5. Miten teillä sovitaan riidat?
6. Miten sinusta näkyy se, että pelkäät tai olo on turvaton? Mitä teet silloin kun pelottaa?
7. Mikä sinua auttaa, kun sinua pelottaa ja miten sinulle tulee turvallinen olo takaisin?
8. Kun sinua pelottaa tai koet jotain tosi ikävää, kenen kanssa voit jutella siitä?
9. Mitä me tässä voisimme sopia; kenelle kerrot ja keneltä pyydät apua, jos sinua pelottaa tai sinulla on turvaton olo?
10. Asteikolla 0-10 kuinka turvallinen olosi on nyt?
    1. Oletko tyytyväinen?
    2. Haluaisitko, että olosi olisi vielä turvallisempi?
    3. Mikä numero olisi tavoite?
    4. Miten voin auttaa, että saavutat sen?

Lapsen oikeuksien polku

Lapsen oikeuksien kortit

Yhteistyöllä eteenpäin!

Auttajan apuvälineet

Auttajan apuvälineet turvattomuutta kokeneen lapsen kanssa työskentelyyn

Silloin, kun lapsi kokee lähisuhteissaan turvattomuutta, tärkeintä on, että lapsi tulee kaikissa tilanteissa kohdatuksi empaattisesti ja arvostavasti omana ainutkertaisena itsenään. Lasta ja perhettä autettaessa jokainen lapsi tarvitsee oman tapaamisen ja omaa työskentelyä. Lapsen kanssa työskentelyssä toimitaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin vanhemmankin kanssa; lapsi on oman kokemuksensa paras asiantuntija, jolloin työntekijä pyrkii auttamaan lasta kokemustensa purkamisessa ja lapsen omien selviytymiskeinojen tukemisessa.

Kun työskentelet lapsen tai nuoren kanssa, kerro tapaamisen alussa mihin hän on tullut, mikä paikka on ja mitä siellä tehdään, ketä paikassa työskentelee ja mistä asioista keskustellaan. Lapselle ja nuorelle on myös hyvä tuoda esille, mitä tapaamisen jälkeen tapahtuu, ja ketä hän tulee jatkossa tapaamaan. Näin lapselle luodaan turvallisuuden ja avoimuuden tuntua tapaamiseen, ja luottamusta mahdolliseen jatkotyöskentelyyn.

Ota huomioon tapaamisen alussa:

Huomioi lapsi. Kerro hänelle kuka olet, mitä teet, missä ollaan ja miksi. Kertaa, vaikka olisit jo edellisellä tapaamisella kertonutkin samat asiat. Perustele miksi kyselet, mitä tiedolla teet ja kenelle siitä kerrot. Pidä lapsi mukana osallisena koko työskentelyprosessin ajan.

Kuulostele itseäsi työntekijänä: Miten suhtaudut lapseen ja lapsen kertomaan? Mitä tunteita se sinussa herättää? Olet kohtaamisen toinen osapuoli ja siksi jo asenteesi vaikuttaa kohtaamiseen ja sen onnistumiseen.

Aloita tapaaminen jollakin mukavalla asialla, vaikkapa tarjoamalla mehua ja keksiä ja kysymällä lapsen sen päivän kuulumiset.

Ota huomioon vuorovaikutuksessa lapsen kanssa:

• Suhtaudu lapseen kunnioittavasti ja arvostaen. Osoita olevasi kiinnostunut hänestä ja hänen kokemuksistaan. Ole aito.
• Puhu lapsen kehitystasoon sopivalla kielellä ja tarkista onko lapsi ymmärtänyt mitä hänelle kerrot.
• Voit houkutella lasta puhumaan ja toimimaan, mutta häntä ei saa pakottaa mihinkään sellaiseen mihin hän ei ole valmis tai mitä hän ei halua. Tilanteen on oltava lapselle turvallinen.
• Voit kysyä rohkeasti vaikeistakin asioista. Kysymällä annat lapselle mahdollisuuden puhua. Jos kysyminen on itsellesi vaikeaa, pohdi syitä puheeksi ottamisen vaikeuteen.
• Muista, että lapsi ei ole tiedon tuottaja muista perheenjäsenistään, vaan hän voi puhua omista kokemuksistaan.
• Älä käytä lasta vain välikappaleena tiedon tuottamiseen ja äläkä jätä häntä ulkopuoliseksi muusta työskentelystä. Lapsen kertoman ei tule olla vain väline vanhempien kanssa työskentelyyn.
• Tee tunnetyötä lapsen kanssa. Anna hänen ilmaista tunteitaan äläkä selitä niitä pois. Nimeä tunteita lapsen kanssa ja auta lasta tunnistamaan, miltä tunteet tuntuvat koko kehossa.
• Anna lapsen itse valita ilmaisun tapa. Voit käyttää apuvälineinä esimerkiksi piirtämistä tai leikkiä. Tee lapsen kanssa asioita, jotka tuntuvat luontevilta hänestä, mutta myös sinusta itsestäsi.
• Anna lapsen itse kertoa omista kokemuksistaan ja valinnoistaan. Älä tulkitse lapsen kertomaa vaan anna hänen perustella itse.
• Älä petä lapsen luottamusta. Pidä se minkä lupaat, äläkä lupaa sellaista mitä et voi pitää.
• Jos joudut toimimaan vastoin lapsen toivetta, selitä aina mitä aiot tehdä, kenelle puhut asiasta ja miksi. Älä toimi lapsen selän takana, hänen tietämättään.
• Etene lapsen tahdissa. Anna hänelle aikaa vastata, älä kiirehdi. Älä jatka asian käsittelyä, jos lapsi osoittaa, ettei halua puhua enempää.

Ota huomioon tapaamisen lopuksi:

Anna lapselle mahdollisuus kysyä, jos joku asia mietityttää häntä tai jää hänelle epäselväksi. Jos et osaa vastata, pyri selvittämään vastaus seuraavaan tapaamiseen. Selitä lapselle, mitä jatkossa tapahtuu ja päätä tapaaminen johonkin mukavaa asiaan tai tekemiseen.