Sivu / 43

Johdanto

Tutkimuksessa, tilastoissa ja kansalaiskeskustelussa lapsiin kohdistuva väkivalta ja laiminlyönti näkyvät usein vakavana väkivaltana, sairaalahoitoon tai kuolemaan johtaneina pahoinpitelyinä ja laiminlyönteinä tai seksuaalisena kaltoinkohteluna. Ne herättävät meissä aikuisissa voimakkaita tunnereaktioita ja yksimielistä paheksuntaa. Näkymättömissä ja puhumattomissa ovat arkinen, kasvatuksessa käytettävä ja interventioon johtamaton väkivalta ja laiminlyönti, joista ei välttämättä synny näkyviä jälkiä on lapselle. Kuitenkin ne ovat lapsen hyvän kehityksen kannalta hyvin haitallisia.

Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksen keinoina muodostuvat haitallisiksi useasta eri syystä. Ensinnäkin ne ovat lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta leimaava toimimisen tapa, jolloin ne harvoin ovat kertaluonteista vaan pikemmin pitkäkestoista ja toistuvaa. Toinen lapsen näkökulmasta merkittävä tekijä on väkivallan asettuminen lapsen ja vanhemman väliseen, elämän mittaiseen suhteeseen ja yhdessä olemiseen. Aikuinen joka on lapselle turvan, rakkauden ja huolenpidon lähde on myös pelottava ja arvaamaton.

Toisaalta se tapa, jolla kasvatamme lapsiamme, määrittelee koko yhteiskuntaamme ja sen tulevaisuutta. Voimme valita, kasvatammeko lapsistamme moraalin tajuisia, suvaitsevaisia, itseään ja toisia arvostavia ja sosiaalisesti kestävää kehitystä edistäviä ihmisiä vai tulevaisuuden tekijöitä, joille tärkeintä on vain minä itse ja muiden kukistaminen.

Tämä kirja tarkastelee lapseen kohdistuvaa, kasvatuksessa käytettävää väkivaltaa ja laiminlyöntiä laajasti sen eri muodoissaan. Rinnakkaisena näkökulmana ja väkivallan vastavoimana toimii myönteisen kasvatuksen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Väkivallan vastakohta ei siis ole lapsen tarpeiden laiminlyönti vaan myönteinen ja turvallinen aikuisen ja lapsen kohtaaminen. Kirja puhuttelee ensisijaisesti lapsia ja perheitä työssään kohtaavia eri alojen ammattilaisia ja kutsuu lukijaa tutkimaan myös omia asenteita, arvoja ja käsityksiä lapsen hyvää kasvua ja kehitystä tukevasta kasvattajana toimimisesta ja olemisesta. Esitellyt menetelmät on kehitetty käytännön työssä Lahden, Oulun ja Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksissä sekä Kannusta minut vahvaksi! -hankkeessa.

Kirjan tärkein viesti lukijalle on; uskalla nähdä lapsen tunnekokemus, kuulla lapsen viesti ja katsoa lapsen näkyvän käytöksen taakse. Tunne ja tunnista lapsen kohtaama väkivalta ja laiminlyönti, puutu siihen matalalla kynnyksellä ja vahvista kannustavaa kasvatusta!

 

Onkohan tämä väkivaltaa?