Riittävä uni ja lepo ovat välttämätöntä vastapainoa päivän rasituksille. Nukkuessa elimistö rakentaa ja korjaa soluja ja täyttää niiden energiavarastoja.
Unta tarvitaan keskimäärin 7-8 tuntia vuorokaudessa. Tosin joillekin riittävät kuuden tunnin unet ja toiset puolestaan tarvitsevat yhdeksän tunnin unia virkistyäkseen. Unen määrän lisäksi myös unen laatu vaikuttaa unen virkistävyyteen.
Univajetta syntyy, jos uni jää vähäisemmäksi kuin yksilön unen tarve on. Univelkaa voidaan poistaa vain nukkumalla. Suorituskyky laskee yhden yön valvomisessa jopa saman verran kuin olisi yhden promillen humalassa.
Univaje vaikuttaa kehoon eri tavoin:
Unen puutteen on todettu olevan yhteydessä:
Uniapnea on hengityshäiriö unen aikana, siihen liittyy hengityskatkoja tai vähentynyttä hengitysilmavirtausta. Molemmat oireet aiheuttavat havahtumishetkiä, jolloin herää sen verran että jatkaa hengittämistä normaalisti. Havahtumiset aiheuttavat unen muuttumisen syvästä unesta pinnallisempaan, joten unen laatu huononee. Yleisin uniapnean muoto on obstruktiivinen uniapnea, jolloin hengitystiet tukkeutuvat. Tärkein yksittäinen vaaratekijä uniapnealle on lihavuus, ja erityisesti keskivartalolihavuus. Noin 70% uniapneaa sairastavista on ylipainoisia.
Monet suomalaiset sairastavat tietämättään uniapneaa. Nykyään tiedämme, että Suomessa on yli 150000 uniapneapotilasta. Monet ihmiset selittävät oireensa hyvin epämääräisinä, joten uniapnea voi jäädä toteamatta ja hoitamatta. Uni, ja sen vaikutukset terveyteen sekä hyvinvointiin tulisi olla yhtä tärkeä osa elämää kuin monipuolinen, terveellinen ruoka ja riittävä liikunta. Uniapnean tärkein hoitomuoto ovat elämäntapamuutokset, kuten painonpudottaminen, tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön vähentäminen.
Ylipainosta johtuva kaulan alueen runsas rasvakudos aiheuttaa puristuksen, joka pienentää nielun läpimittaa ja näin huonontaa hengitystoimintaa. Painon pudottaminen on ylipainoiselle tärkeä vaihe uniapnean hoitoa. Painonpudottaminen tarkoittaa usein huomattavaa tilanteen parannusta.
Uniapnean oireita:
(Resmed Finland. 2011.)
Säännöllinen unirytmi parantaa unensaantia. Pyri menemään nukkumaan samaan aikaan sekä arkisin että viikonloppuisin. Elimistölle ei riitä, että yritetään kuroa arjen univelkaa viikonloppuisin.
Stressaava työ tai muut huolet vaikeuttavat unen saantia. Rentotutuminen on tärkeää myös unensaannin kannalta. Esim. pyri siihen, että ennen nukkumaan menoa ei tarvitse lukea työsähköpostia.
Liikunnan ja ulkoilun tiedetään parantavan unen laatua. Vältä kuitenkin raskasta liikuntaa muutama tunti ennen nukkumaan menoa. Kevyt venyttely voi puolestaan auttaa lihasten rentoutumisessa ja sitä kautta nukahtamisessa.
Ruokavalio on myös tärkeä unensaannin kannalta. Vältä siis tuhtia iltapalaa juuri ennen nukkumaan menoa. Lisäksi runsassokeristen tuotteiden on havaittu häiritsevän unensaantia kun taas kohtuullinen proteiinipitoinen iltapala parantaa nukahtamista.
Muista hyvä unihuolto! Hyvään sänkyyn investoidut rahat kannattavat varmasti. Huolehdi myös ilmanvaihdosta ja hygieenisyydestä.
Uneen ja virkeyteen vaikuttavia tekijöitä