Elämänmuutoksesta selviäminen

Elämällä on joskus terävät kulmat ja ennalta arvaamattomat haasteet. Eräänä päivänä voi huomata olevansa oman tarinansa haavoittunut henkilö. Viesti äkillisestä elämänmuutoksesta tai sairastumisesta tuntuu pahalta ja nostaa pintaan paljon tunteita. Saattaa tuntua, että vastoinkäymiset vyöryvät päälle valtameren voimalla ja lamaannuttavat toimintakyvyn. Kipparin ote oman arjen ohjaksista voi nopeasti heikentyä ja tulevaisuus näyttää sumuiselta. Iso elämänmuutos tai kriisi tuntuu usein sekä fyysisinä että psyykkisinä oireina. Avuttomuuden tunne, ahdistus, väsymys ärtyisyys tulevat usein kutsumattomina vieraina, aikaa ja paikkaa kysymättä. Itselle kannattaa antaa aikaa sopeutua tilanteeseen.

Elämäntilanteen vaikeus ja sen mukanaan tuomien ongelmien sietokyky on yksilöllinen kokemus. Omalla asenteella on aina suuri merkitys siihen, millaiset voimavarat pystymme valjastamaan käyttöön erilaisissa haaksirikkotilanteissa. Asenteemme määrittää pitkälti myös sen, millaiseksi lähipiirin ihmisten elämä haastavissa tilanteissa muodostuu. Omasta voinnista huolehtiminen on itsestä hyvällä tavalla välittämistä ja usein tärkeä askel kohti tasapainoa. On hyvä muistaa, että läheisiltä ihmisiltä saatava kannustus ja apu ovat usein tärkeässä roolissa tai joskus jopa korvaamaton osa haasteista selviytymistä. Kriisit kuuluvat elämään ja usein niistä selviää itsenäisesti. On kuitenkin hyvä muistaa, että ammattiapua ja tukea on aina saatavilla. Myös vertaistuella on suuri merkitys monelle.

Jokaisella ihmisellä on selviytymiskeinoja ja voimavaroja, jotka voi ottaa käyttöön elämän vaikeuksissa. Mitä enemmän näitä keinoja on olemassa, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä. Erilaisia selviytymistapoja ja -tyyppejä on monia. Omat voimavarat on hyvä tunnistaa. Toisinaan kriisi tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia ja henkistä vahvistumista.

Teksti: Sari Toivonen

Selviytymistyypit

Psykoterapeutti Ofra Aylonon on koonnut erilaisia selviytymistyyppejä. Tunnistatko näistä itsellesi tyypillistä toimintamallia?

Älyllisesti suuntautunut selviytyjä
Älyllisesti suuntautunut selviytyjä keskittyy selviytymään tilanteesta pohdiskelemalla. Hän kerää tietoa tapahtuneesta, pohtii tapahtunutta ja ongelmaa monelta eri suunnalta ja yrittää löytää uusia näkökulmia siihen. Hän listaa asioita tärkeysjärjestykseen ja pohtii, mitä voisi seuraavaksi tehdä, mitä jättää tekemättä ja mikä on juuri nyt tärkeää.

Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä
Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä ilmaisee tunteitaan esimerkiksi itkemällä ja nauramalla ja kertoo tunteistaan muille ihmisille. Hän näyttää tunteensa ja käyttää tunteiden ilmaisuun myös ei-kielellisiä keinoja, kuten piirtämistä, soittamista ja tanssimista.

Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä
Hakee tukea muilta ihmisiltä esimerkiksi osallistumalla ryhmään. Hän saattaa keskittyä organisoimaan asioita. Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä ottaa vastaan muiden tuen ja antaa myös itse muille tukea ja käsittelee vaikeuksia yhdessä toisten kanssa.

Luova selviytyjä
Luova selviytyjä käyttää mielikuvitustaan joko tapahtumasta muistuttavien ajatusten välttelemiseen tai sitten löytääkseen ratkaisun ongelmiinsa. Hän yrittää ajatella positiivisia asioita, tulkitsee uniaan, luottaa intuitioonsa ja luo selviytymistä tukevia mielikuvia.

Henkisesti suuntautunut selviytyjä
Henkisesti suuntautuneelle selviytyjälle antaa tukea ja merkitystä elämään uskonto, sosiaalinen vastuunkanto, arvojärjestelmä tai ideologia.

Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä
Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä hakee tukea ja voimaa selviytymiseen fyysisestä toiminnasta, kuten liikunnasta, yrittää rentoutua, syö ja nukkuu paljon. Fysiologisesti suuntautuneelle selviytyjälle myös luonnossa liikkuminen on usein tärkeää.

Lähde: Suomen Mielenterveysseura