Säkylässä on kolme päiväkotia, kaksi ryhmäperhepäiväkotia sekä omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Esikouluryhmiä on viisi päiväkotien ja koulujen yhteydessä.
Paina kartasta löytyviä kuvakkeita saadaksesi lisätietoa kohteesta.
Päiväkodin tilat on suunniteltu kolmelle 14-lapsiselle ryhmälle. Kaudella 2022-2023 ryhmät ovat: 3–4 -vuotiaat Puput, 5-vuotiaiden kaksivuotinen kokeiluesikouluryhmä Kurret ja 6-vuotiaiden esikouluryhmä Nallet. Nallet-ryhmä on pienennetty päiväkotiryhmä ja sinne sijoitetaan myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia.
Päiväkoti on avoinna klo 6.30–17.00. Esiopetuksen toiminta-aika on klo 8.30–12.30.
Onnimannin motto: ”Tule sellaisena kuin olet – olemme täällä sinua varten!”
Osoite
Karhusuontie 295 B, 27820 Säkylä
044 732 8119
Päiväkodin johtaja
Eevi Jokinen, puh. 0400 338 361
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Puput (3–4 -vuotiaat)
040 033 8382
Kurret (5-vuotiaat)
044 732 8119
Nallet (6-vuotiaat)
044 303 3921
Keittiö
044 732 8212
Päiväkoti Onnimanni sijaitsee Iso-Vimmassa, Karhusuon koulun entisissä tiloissa. Päiväkodin kanssa samassa pihapiirissä toimii Länsi-Säkylän toimintakeskus. Päiväkodin piha, lähiympäristön metsät ja liikuntasali tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen.
Päiväkoti Onnimannissa tuetaan ja täydennetään kotikasvatusta ja ohjataan lapsia yhteistoimintaan ja sosiaalisuuteen. Toiminnan perustana on avoin yhteistyö vanhempien kanssa.
Päiväkodissa on päivittäin monipuolista ja ohjattua koko- ja pienryhmätoimintaa. Lapsilla on myös mahdollisuus leikkiin, liikuntaan ja kaverisuhteiden vaalimiseen.
Onnimannissa toimii vanhempainyhdistys Onneli ry. Sen tavoitteena on mm. tukea päiväkotia ja koteja lasten kasvatustyössä sekä edistää lasten vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välistä yhteistyötä.
Katso myös
Keskustan päiväkodin Tuulimyllyntien yksikössä toimii kaksi kokopäiväryhmää: 5-vuotiaiden kaksivuotinen kokeiluesikouluryhmä Mansikat ja 6-vuotiaiden esikouluryhmä Mustikat. Pastorintien yksikössä toimii kokopäiväryhmä Leppis, joka on tarkoitettu alle 6-vuotiaille lapsille ja vuorohoitoryhmä Kastehelmi alle kouluikäisille vuorohoitoa tarvitseville lapsille.
Kokopäiväryhmät ovat avoinna klo 6.30-17.00, esiopetusta annetaan klo 8.30-12.30. Vuorohoitoryhmä on avoinna vanhempien työvuorojen mukaan.
Osoite
Tuulimyllyntie 18 ja Pastorintie 3, 27800 Säkylä
Päiväkodin johtaja
Annukka Anttila, 0400 330 186
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Mustikat (eskarit)
044 303 3922
Mansikat (3-5-vuotiaat)
044 732 8105
Leppis (alle 6-vuotiaat)
0400 338 261
Kastehelmi (vuorohoito)
044 558 9105
Tuulimyllyntien keittiö
044 517 1018
Pastorintien keittiö
044 517 0009
Päiväkotimme Tuulimyllyntiellä on perustettu syksyllä 1977. Pastorintie liittyi taloomme vuonna 2015, kun keskustan alueen ryhmäperhepäivähoito muuttui osaksi päiväkotiamme.
Päiväkotimme sijaitsee aivan Säkylän keskustassa, mikä mahdollistaa monenlaisen toiminnan: kirjasto, Katinhännän luistelukenttä, läheisen pururadan hiintolatu, Pyhäjärvi, Pihlavan laavu, Katismaan saari, tori ja kaupat tulevat tutuiksi Keskustan päiväkodin lapsille.
Päiväkodissamme lapsen päiviin sisältyy sopivassa suhteessa leikkiä, satuja, loruja, tarinoita, käden työtä, musiikkia, liikuntaa, käytännön asioiden opettelua ja retkiä.
Me täällä päiväkodissa pyrimme tekemään lapsesi päivästä mahdollisimman mieluisan. On siis tärkeää keskustella yhteisistä kasvatusasioista. Yhdessä saamme tehtyä lapsesi päiväkoti- ja eskaripäivästä kivan päivän!
Katso myös
Huovinrinteen päiväkodissa toimii kaksi kokopäiväryhmää. Päiväkodin tiloissa toimivat 2-4 -vuotiaat sekä erillisissä tiloissa yhdistettynä kaksivuotinen kokeiluesikouluryhmä ja esikouluryhmä 5-6 -vuotiaille.
Päiväkoti on auki arkisin klo 6.30–17.00 (tarvittaessa klo 6-18). Esiopetusaika on klo 9-13.
Osoite
Opintie 10, 27800 Säkylä
Päiväkodin johtaja
Eevi Jokinen, 0400 338 361
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Leppäkertut (2-4 -vuotiaat)
044 732 8135
Eskari-viskarit (5-6 -vuotiaat)
044 732 8183
Huovinrinteen päiväkoti on Säkylän ensimmäinen päiväkoti. Sen perustivat Lasten Tuki ry:n puuhaihmiset varuskunta-alueelle helmikuussa 1975. 1.10.1975 päiväkoti muuttui osaksi kunnallista päivähoitoa.
Varuskunta-alueella päiväkoti toimi helmikuuhun 2004 asti. 1.3.2004 toiminta siirtyi Huovinrinteen koulun yhteyteen rakennettuun uuteen päiväkotisiipeen. Lapsimäärän kasvaessa v. 2015 eskariryhmä siirtyi pihan toiselle puolelle remontoituihin omiin tiloihin. Samassa pihapiirissä toimivat päiväkoti, eskari, alakoulu ja iltapäiväkerho.
Yhteinen piha ja koulun jumppasali tarjoavat mahdollisuudet monipuoliseen liikkumiseen ja toimintaan. Läheinen Pikkuharjun metsä ja Huovinlammen ympäristö ovat luonnontutkimisen ja leikkimisen aarreaittoja.
Toimintamme on lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa ryhmä- ja pienryhmätoimintaa. Painotamme erityisesti leikkiä, liikuntaa, luontoa ja luonnon kunnioittamista sekä tutkimista. Tärkeätä meille ovat myös hyvät tavat.
Katso myös
Kepolan päiväkoti sijaitsee Kepolan keskustassa. Päiväkodissa toimii kaksi ryhmää, Siilit ja Ketut.
Osoite
Kuokkamaantie 7, 27710 Köyliö
044 336 6873
Päiväkodin johtaja
Eevi Jokinen, puh. 0400 330 361
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Katso myös
Kankaanpään ryhmäperhepäiväkoti (ryhmis) sijaitsee Kankaanpään kylän keskustassa kunnan omistaman rivitalon päätyhuoneistossa.
Ryhmiksessä on 12 kokopäiväistä hoitopaikkaa, ryhmäperhepäivähoitajia on kolme. Kaikki työntekijät ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia.
Ryhmiksessä on hoidossa pääsääntöisesti 3–6 -vuotiaita lapsia. Se on avoinna vanhempien työvuorojen mukaan (n. klo 6.30–16.30).
Ryhmiksen toiminnassa tärkeänä asiana pidetään luonto- ja ympäristökasvatusta.
Osoite
Pyhän Henrikintie 6 A, 27840 Köyliö
044 336 6872
Päiväkodin johtaja
Annukka Anttila, puh. 0400 330 186
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Metsä on kävelymatkan päässä ryhmiksestä ja siellä käymme lähes päivittäin. Metsässä leikimme, liikumme, tutkimme ja ihmettelemme luonnon monimuotoisuutta kaikkina vuodenaikoina, lähes säällä kuin säällä. Metsässä – luonnon esteradoilla – kiipeilemme, tasapainoilemme, ryömimme ja hypimme. Metsässä opimme myös terveitä elämäntapoja sekä myönteistä asennetta luontoa ja liikuntaa kohtaan.
Rantaankin kävelemme usein. Tunnemme jo monta vesilintua, myös kalastus on tullut meille tutuksi.
Ryhmiksen pihassa on kaksi pientä kasvimaata, toisessa kasvatamme mansikoita ja toisessa yrttejä.
Ryhmiksessä vaalimme kestävän elämäntavan arvoja.
TAPAHTUI TAMMIKUUSSA 2023:
KIELTEN RIKAS MAAILMA
Jokaiselle viikonpäivälle on oma lorunsa, joka lorutellaan aina aamupiirissä. Joka viikko opetellaan aina uusi laulu. Tammikuun viikon lauluina oli On meillä talvi taas, Pilviäiti, Revontulitanssi, Kuu loistaa sekä Perhesamba.
KASVAN, LIIKUN, KEHITYN
Liikuntavälineet niin sisällä kuin ulkona ovat aina lasten saatavilla ja kovassa käytössä. Joka aamu alkaa viikonpäivä jumpalla, jossa jokaiselle viikonpäivälle on oma liikkeensä. Joka viikko kävelimme ja liikuimme paljon. Mm. liukurimäessä käytiin ahkerasti sekä kuntoportaita juostiin myös useasti ylös ja alas. Siirtymätilanteissa liikumme eri tavoin mm. tasapainoalustoja pitkin, varpaillaan, kantapääkävelyllä, eläinten tavoin jne. ”Rantakentällä” pelasimme norsupalloa, jossa tuli ihan hiki! Joka päivä on pyritty liikkumaan niin, että hengästytään.
TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI
Aamupiirissä harjoitellaan aina lukujonoja mm. laskemalla montako lasta on paikalla ja montako puuttuu. Lukukäsitteitä opetellaan myös päivittäin mm. kalenteria katsomalla, pelailemalla, ulkona eri asioita laskemalla ja luonnosta numeroita ja numerovastaavuuksia etsimällä. Lumesta löysimme taas paljon eri eläinten jälkiä, mm. kissan, koiran, ketun, oravan, jäniksen ja lintujen jälkiä. Maalasimme ulkona lumiveistoksia ja tarkkailimme samalla värien imeytymistä ja käyttäytymistä lumessa. Keskustelimme, mitä lumi itse asiassa on? Miksi vedestä tulee lunta? Mitä lumelle tapahtuu, jos sitä vie sisälle? Tarkastelimme myös pilviä. Mistä pilvet muodostuvat? Mitä värejä voi pilvissä nähdä? Opettelimme eri pilvilajeja ja etsimme tabletilla, miltä näyttää kumpu-, untuva-, hahtuva- ja harsopilvet. Tutkimme myös kuuta. Mistä kuun valo muodostuu? Milloin on täysikuu? Mistä tietää, että kuu pienenee tai kasvaa? Havainnollistimme kuun liikettä siten, että yksi lapsista vuorollaan oli aurinkona, yksi maapallona ja yksi kuuna. Tutkimme myös vuorokaudenaikoja. Mitä aamulla tapahtuu ja miltä taivas näyttää, kun aurinko nousee? Entä päivällä? Miltä näyttää ilta, kun aurinko laskee, tai yötaivas, kun on ihan pimeää? Mitä eri vuodenaikoina tehdään? Talvilintujen pihabongaus-viikolla opettelimme tunnistamaan pihapiirissä vierailevia talvilintuja mm. lintumuistipelin ja talvilintupelin (sama kuin myrkkysieni) avulla. Omilla kiikareilla bongasimme metsästä sinne piilotettuja lintuja. Osa näki reittinsä varrella kaikki bongauslistan linnut! Oikeista linnuista näimme naakkoja, pikkuvarpusia, talitiaisia, käpytikan, variksen ja sorsia.
ILMAISUN MONET MUODOT
Viikon laulu-hetkissä soitettiin rytmi- sekä kehonsoittimilla sekä tanssittiin ja laululeikittiin. Tammikuun taidekasvatuksen teoksina olivat Pekka Halosen Talvimaisema Kinahmista, Eero Järnefeltin Pilviharjoitelma, Alferd William Finchin Elokuun yö sekä Albert Edelfeltin Kuningatar Blanka. Taidekasvatuksessa mm. maalasimme jäätanssia sormilla folion päällä tanssien. Foliojää ripisi ja rapsisi kuten oikea jää jää, kun sormet luistelivat sillä. Harjoittelimme laveeraamista halutun sävyisellä sinisellä vesivärillä ja teimme siihen pilviä poistamalla väriä käsipaperilla painelemalla. Raaputustekniikalla teimme tähtitaivaan ja kuun. Pienimmät tekivät öisen tähtitaivaan täplämaalaustekniikalla. Harjoiteltiin ihmisen piirtämistä, kehonosia ja mittasuhteita ja piirrettiin oman perheen kuva. Perhepotrettiin tehtiin myös kehykset, jotka koristeltiin. Väritimme myös lintulaudalla käyviä lintuja sekä piirsimme omat haaveiden paikat. Jokainen askarteli itselleen myös rohkeusmitalin. Mitalin kääntöpuolelle kirjoitettiin asioita, joissa lapsi on ollut mielestään rohkea. Teimme lumiukkoja niin askartelemalla kuin ulkona lumesta pyörittelemällä.
MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME
Aloitimme seikkailun Molli ja maan ääri tarinan mukana. Keskustelimme haaveista; miltä haaveilu tuntuu ja mistä kukin haaveilee sekä kiinnostuksen kohteista. Mikä asia on viime aikoina kiinnostanut? Keskustelimme myös, miltä tuntuu, kun ei saa jonkun huomiota. Mitä silloin voi tehdä? Keksimme yhdessä erilaisia mielikuvitusolentoja ja niille kummallisia oireita ja niihin parannuskeinoja. Keskustelimme matkakuumeesta; mitä se tarkoittaa ja millaisia oireita siihen liittyy. Miltä tuntuu odottaa mukavaa matkaa? Entä jännittävää matkaa? Mikä auttaa matkakuumeeseen? Jokainen sai myös kertoa, millaiselle matkalle itse haluaisi lähteä? Kävimme nuutittamassa Jussilassa ilahduttaen vanhuksia ja työntekijöitä lauluilla ja upeilla asuillamme.
Vuorovaikutusleikkikerhossa harjoiteltiin ryhmän jäsenenä olemista; miten otetaan muut huomioon, miten ollaan myönteisen huomion kohteena ja miten osallistutaan ryhmän toimintaan yhdessä muiden kanssa. Leikkien avulla harjoiteltiin myös kaikkia tuntemaan itsensä pystyvämmäksi, varmemmaksi ja taitavammaksi. Tammikuun vuorovaikutusleikkikerhoissa mm. pudotettiin hernepussia olkapäältä, pään päältä, jalan päältä jne. ja kaveri yritti ottaa pussia kiinni. Jokainen sai kehuja onnistumisistaan. Aikuinen ”leipoi” jokaista lasta samalla lorutellen, poksauteltiin aikuisen puhaltamia saippuakuplia eri ruumiinosilla, keksittiin erilaisia kättelytyylejä, lapset puhalsivat aikuista kumoon, pujottauduttiin aikuisen käsistä tekemän renkaan läpi niin, että kerta kerralta rengas pieneni ja lopulta lasten piti tunkeutua renkaan läpi jääden halaukseen, keinuteltiin aikuisten keinuttamassa huopakeinussa, syliteltiin kehtolaulua kuunnellen aikuisen tuudittaessa lasta, arvailtiin esineitä tunnustelemalla niitä pussin läpi, leikittiin autopesulaa, jossa jokainen lapsi kulki pesulinjaston läpi sekä opeteltiin paikkamääreitä parin kanssa ohjeen mukaan asettuen.
Katso myös
Perhepäivähoitajat varhaiskasvatuksen ammattilaisina tarjoavat lapsille turvallista ja kodinomaista varhaiskasvatusta omassa kodissaan pienessä ryhmässä. Perhepäivähoitajalla voi olla samanaikaisesti hoidossa enintään neljä alle kouluikäistä lasta, esikoululainen voi olla ryhmässä viidentenä.
Keskeisenä voimavarana perhepäivähoidossa ovat ammattitaitoiset, pysyvät ja turvalliset hoitajat. Lähes kaikki perhepäivähoitajat ovat suorittaneet perhepäivähoitajan ammattitutkinnon tai muun hoito- ja kasvatusalan tutkinnon.
Hoitajat työskentelevät itsenäisesti ja vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta. Hoitajien toimintaa ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka laaditaan yhdessä huoltajien kanssa.
Varhaiskasvatuspäällikkö Melina Salonen,
puh. 050 408 6234, etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Säkylän kunnan perhepäivähoitajat sijoittuvat eri puolille kuntaa seuraavasti:
Isosäkylä
Kankaanpää
Karhusuo
Kepola
Vuorenmaa
Vähäsäkylä
Osoite
Karjalantie 1, 27710 Köyliö
Rehtori
Hanneli Mäkelä, 044 771 4251
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Esiopettaja
Johanna Patoranta, 044 336 6983
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Katso myös
Lallin esikoulu sijaitsee Kankaanpään kylässä, historiallisen Köyliönjärven välittömässä läheisyydessä. Esikoulu toimii Lallin koulun yhteydessä, jossa on aistittavissa vielä perinteisen kyläkoulun henki. Esikoulun ja koulun alueella sijaitsee erinomaiset liikuntamahdollisuudet yleisurheilukentästä lähtien.
Esikoulu tekee tiivistä yhteistyötä koulun kanssa, erilaiset teemapäivät mukaan lukien. Näin lapsen siirtymiskynnystä esikoulusta kouluun saadaan madallettua huomattavasti.
Motto: Yhdessä tehdään, ikäluokasta riippumatta
Osoite
Pyhän Henrikintie 121, 27840 Köyliö
Rehtori
Juha Jalava, 044 438 6722
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Esiopettaja
Tuire Tuomainen, 044 378 6647
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Katso myös
Oikeus varhaiskasvatukseen alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä ja jatkuu siihen asti kunnes lapsi siirtyy perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen hakemisesta ja eri vaihtoehdoista voi keskustella varhaiskasvatuspäällikön tai päiväkodin johtajien kanssa.
Varhaiskasvatuspaikkaa voi hakea ympäri vuoden – pääsääntöisesti neljä (4) kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan. Haku tapahtuu ensisijaisesti Säkylän varhaiskasvatuksen eAsioinnin kautta tai täyttämällä oheinen hakulomake ja palauttamalla se osoitteeseen:
Säkylän kunta
Sivistystoimi / varhaiskasvatus
Rantatie 268
27800 Säkylä
Tiedustelut:
varhaiskasvatuspäällikkö Melina Salonen, puh. 050 408 6234,
hallintopalvelusihteeri Sini Rekola, puh. 044 732 8101,
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
”Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleille,
liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.”
Valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys.
Säkylässä koko varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua paikallisen suunnitelman laatimiseen sähköisellä alustalla. Kuntakohtaisen suunnitelman laatimisessa on kiinnitetty erityistä huomiota suunnitelman konkreettisuuteen ja selkeyteen sekä helppokäyttöisyyteen.
Tutustu tästä
Paina kämmenissä saadaksesi lisätietoa tukipalvelusta.
Lapsen tuen tarvetta koskevista asioista vastaa varhaiskasvatushenkilöstön lisäksi myös kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja, KVEO. KVEO on kasvun ja oppimisen tuen asiantuntija, jonka tehtävänä on ohjata ja opastaa työntekijöitä ja lapsen vanhempia lapsen tuen tarpeeseen liittyvissä asioissa.
KVEO osallistuu lapsen tuen tarpeen arviointiin, tutkimuksiin ohjaukseen sekä tuen suunnitteluun ja seurantaan. Kasvun ja oppimisen tuki järjestetään pääsääntöisesti lapsen omassa varhaiskasvatuspaikassa kodin tukea unohtamatta.
KVEO:n yhteystiedot
Heidi Björklöf, 040 554 4011
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Psykologi on lasten vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön käytettävissä lapsen kehitykseen, kasvatukseen ja käyttäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi psykologi auttaa vanhemman jaksamiseen liittyvissä asioissa. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Psykologi tekee myös kehitystasonarvioita.
Psykologiin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi seuraavissa asioissa:
Psykologin yhteystiedot
Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jossa arvioidaan ja kuntoutetaan kommunikaation, kielen, puheen ja äänen häiriöitä. Puheterapeutin käynnit ovat kunnan asukkaille maksuttomia ja aina luottamuksellisia. Puheterapeutin vastaanotolle pääsee terveydenhoitajan tai lääkärin lähettämänä, jolloin asiakas siirtyy puheterapiajonoon.
Puheterapeutin työnkuvaan kuuluu mm:
Puheterapeutin yhteystiedot
Varhaiskasvatusmaksu on kiinteä kuukausimaksu. Maksun suuruuteen vaikuttavat perheen koko, perheen tulot ja lapsen sovittu hoitoaika. Varhaiskasvatuksen korkein maksu on 295 e/kk/lapsi. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksusta on säädetty varhaiskasvatuksen asiakasmaksulailla.
Varhaiskasvatuspäällikkö Melina Salonen, 050 408 6234
Hallintopalvelusihteeri Sini Rekola, 044 732 8101
etunimi.sukunimi@sakyla.fi
Kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut 1.1.2020 alkaen tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) perusteella oikeus käyttää tulorekisterin tietoja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetussa laissa (1503 /2016) tarkoitetun asiakasmaksun määräämistä varten. Tulorekisterin tietoja voivat käyttää vain ne henkilöt, joilla on siihen lain perusteella oikeus ja vain siinä laajuudessa, kuin laki määrittelee. Tulorekisterin tiedot eivät tule kunnille automaattisesti, vaan ne haetaan tulorekisterin sähköisestä asiointipalvelusta.
Säkylän kunnan varhaiskasvatuksessa siirrytään tulorekisteritietojen käyttöön 1.8.2023 alkaen.
Tulorekisterin käyttöönotto ei poista asiakkaan velvollisuutta ilmoittaa tulotietojaan asiakasmaksun määräämistä varten (tuloselvityslomake). Mikäli tulotietoja ei ilmoita, määräytyy maksu jatkossakin korkeimman maksun mukaisesti. Huoltajien on lisäksi jatkossakin aina välittömästi ilmoitettava tulotietojen olennaisista muutoksista itse, sillä muutokset tuloissa eivät päivity varhaiskasvatustoimistoon automaattisesti.
Kun jatkossa teet tuloselvityksen tai ilmoitat tulojen muutoksesta, sinun ei tarvitse liittää palkkakuittiasi tuloselvityslomakkeeseen, vaan saamme tiedot tulorekisteristä. Riittää kun toimitat täytetyn ja allekirjoitetun tuloselvityslomakkeen, johon olet rastittanut kohdan ”Haluan, että perheemme palkkatulot tarkistetaan tulorekisteristä”. Huomaathan, että tuloselvityslomakkeella tulee olla kaikkien niiden henkilöiden allekirjoitukset, joiden tulot halutaan tarkistettavan tulorekisteristä.
Asiakkaan on edelleen toimitettava tuloselvityslomake allekirjoitettuna ja liitteineen kaikista niistä tuloista, joita ei vielä saada tulorekisteristä. Huoltajien tulee jatkossakin ilmoittaa esimerkiksi kaikki eläke- ja etuustiedot, yritystoiminnan tulot, itsenäisen am-matinharjoittajan tulot, metsätulot, pääoma-, korko- ja osinkotulot, erilaiset perhe-etuudet, elatusavut, kuntoutustuet, koulutus- ja apurahat sekä työttömyysetuudet tarvittavine liitteineen varhaiskasvatuksen toimistoon.
Paina kysymysmerkeissä saadaksesi lisätietoa.
Sairasta lasta ei saa viedä päiväkotiin, ryhmikseen tai perhepäivähoitoon. Tarttuvaa tautia sairastava lapsi viedään varhaiskasvatukseen vasta, kun tauti ei enää tartu ja kun hän on terve. Lapsi on terve, kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota. Yksi kuumeeton (tms.) päivä sairastamisen jälkeen riittää normaalisti toipumisajaksi.
Flunssavirukset ovat erittäin tarttuvia. Ne tarttuvat herkimmin juuri ennen sairauden puhkeamista ja ensimmäisinä päivinä sairastumisen jälkeen. Siksi ei ole mitään aihetta eristää lasta, kun tämä on jo sairastunut.
Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.
Influenssa on erittäin tarttuva tauti. Se leviää ilmaan yskittäessä ja niistäessä. Koko talo on tartunta-aluetta, eli kaikki taloon tulevat altistuvat tartunnalle.
Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.
Tartunta riippuu välikorvantulehduksen syystä. Jos tulehdus on viruksen aiheuttama, tauti leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Bakteerin aiheuttama tauti ei ole yhtä tarttuva. Välikorvatulehdus on usein seurausta pitkittyneestä flunssasta.
Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.
Silmätulehdukset ovat yleensä samojen virusten aiheuttamia kuin hengitystietulehduksetkin ja esiintyvät tämän vuoksi usein erilaisten ylähengitystientulehdusten yhteydessä. Tästä syystä varsinaista eristämistä ei tarvita, vaikka silmätulehdus leviää hengitystietulehduksen tavoin helposti lapsesta toiseen.
Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.
Parvorokko on viruksen aiheuttama sairaus, joka ilmenee tyypillisesti lievien flunssaoireiden yhteydessä. Tauti leviää pisaratartuntana ennen taudin varsinaista puhkeamista. Tauti ei vaadi eristystä eikä hoitoa.
Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.
Tauti tarttuu pisaratartunnan kautta. Se tarttuu erityisesti lapsen ulosteesta käsiin ja niistä muihin lapsiin, mutta se tarttuu myös ilman kautta.
Koska tauti tarttuu suhteellisen helposti ja lapsi tartuttaa jo itämisaikana, taudin leviämistä ei voida estää varhaiskasvatuksessa. On tavallista, että useampi lapsi sairastuu kerralla.
Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.
Vesirokko on erittäin tarttuva tauti, jonka itämisaika on kaksi viikkoa. Tartunnan voi saada sekä ilmasta että kosketuksesta. Vesirokko tarttuu itämisaikana ja taudin puhjettua aina siihen asti, kunnes kaikki ruvet ovat kuivia.
Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun kaikki ruvet ovat kuivia ja kun lämpö on normaali (väh. 5 vrk rakkuloiden ilmaantumisesta).
Tärkein yksittäinen ripulin aiheuttaja on rotavirus, jota esiintyy selvästi kausiluonteisesti talvella ja keväällä. Oksentelun aiheuttaja on useimmiten virus.
Oireileva lapsi ei saa mennä varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen voi mennä, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.
Märkärupi tarttuu kosketuksen ja esineiden välityksellä. Märkärupeaan koskettaneella lapsella on bakteereita sormissaan. Kun lapsi koskettaa toista lasta, bakteerit leviävät. Samalla tavoin bakteerit voivat levitä tavaroihin ja niistä toisiin lapsiin.
Märkärupi tarttuu niin kauan kuin haavautumat märkivät tai niissä on rupi. Vasta, kun ruvet ovat irronneet eikä uusia haavaumia tule, lapsi ei enää tartuta toisia. Märkärupi voi tarttua, vaikka taudin hoito onkin aloitettu. Koska pienet lapset eivät osaa huolehtia puhtaudesta ja koska he koskettelevat haavaumia jatkuvasti, tartuntavaara on olemassa.
Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun haavaumat ovat kuivuneet ja kaikki ruvet irronneet (väh. 24 h suun kautta otettavan tai 48 h paikallisen mikrobilääkityksen aloittamisesta).
Tauti tarttuu ihmisestä toiseen munien kautta. Munat ovat hyvin vastustuskykyisiä ja ne voivat säilyä aktiivisina jopa kaksi viikkoa pölyssä ja vuodevaatteissa. Jos lapsi on saanut kihomatoja, oletettavasti koko perhe on saanut tartunnan, vaikka muiden perheenjäsenten ulosteista ei löytyisikään kihomatoja. Koko perhe on sen vuoksi hoidettava lääkkeillä.
Lapsi voidaan viedä varhaiskasvatukseen, mutta kihomatotartunnasta on syytä kertoa työntekijöille, koska munat leviävät ja tarttuvat helposti varhaiskasvatuksessa. Kaikki tartunnan saaneet on syytä hoitaa yhtä aikaa, jotta munista päästään eroon.
Kaikki voivat saada täitartunnan riippumatta siitä, kuinka puhdas on. Pitkät ja likaiset hiukset eivät ole herkempiä saamaan täitä kuin lyhyet ja puhtaat hiukset. Täit elävät verta imemällä eivätkä liasta.
Täit leviävät ryömimällä päästä toiseen. Ne eivät osaa lentää eivätkä hyppiä, ja tartunta tapahtuu vain, jos kaksi päätä on pitkään kosketuksessa toisiinsa. Jos täitä havaitaan, on syytä samanaikaisesti hoitaa kaikki perheenjäsenet. Täitartunnasta on syytä kertoa myös työntekijöille.
Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun päätäiden hoito on lopetettu.
Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen herää usein monia suuria ja pieniä kysymyksiä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta löytyy hyvää tietoa näihin asioihin liittyen. Tutustu aiheeseen painamalla alla olevaa painiketta.
Alle 3-vuotiaiden vanhemmat voivat valita varhaiskasvatuspaikan sijaan kotihoidon tuen. Tuen saamiseen ja sen suuruuteen vaikuttavat lapsen ikä, sisarusten lukumäärä ja lisäosan saamiseen perheen tulot. Lisäksi edellytyksenä on, ettei tukeen oikeuttavalla lapsella ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa.
Kaikki lakisääteistä kotihoidon tukea koskevat asiat hoidetaan Kansaneläkelaitoksella.