0

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuspalvelut

Säkylässä on kolme päiväkotia, kaksi ryhmäperhepäiväkotia sekä omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Esikouluryhmiä on viisi päiväkotien ja koulujen yhteydessä.

Säkylän kunta on jaettu kolmeen varhaiskasvatusalueeseen, joista vastaavat kunkin alueen päiväkodin johtajat. Päiväkodin johtajien vastuulle kuuluvat oman päiväkodin lisäksi alueella toimivat perhepäivähoitajat.

Paina kartasta löytyviä kuvakkeita saadaksesi lisätietoa kohteesta.

Onnimannin päiväkoti

Päiväkodin tilat on suunniteltu kolmelle 14-lapsiselle ryhmälle: 3–4 -vuotiaille Pupuille, 5-vuotiaille Nalleille ja 6-vuotiaille Kurreille. Kaudella 2020-2021 Onnimannissa on kaksi pienennettyä ryhmää, joihin voidaan sijoittaa erityistä tukea tarvitsevia lapsia.  Esiopetusta tällä kaudella annetaan vain Kurret-ryhmässä.

Päiväkoti on avoinna klo 6.30–17.00. Esiopetuksen toiminta-aika on klo 8.30–12.30.

Onnimannin motto: “Tule sellaisena kuin olet – olemme täällä sinua varten!”

Yhteystiedot ja ryhmät

Osoite
Karhusuontie 295 B, 27820 Säkylä
044 732 8119

Päiväkodin johtaja
Eija Peltonen, 050 408 6234
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Puput (3–4 -vuotiaat)
040 033 8382

Nallet (5-vuotiaat)
044 303 3921

Kurret (6-vuotiaat)
044 732 8119

Keittiö
044 732 8212

 

Lisätietoa

Päiväkoti Onnimanni sijaitsee Iso-Vimmassa, Kar­husuon koulun entisissä tiloissa. Päiväkodin kanssa samassa pihapiirissä toimii Länsi-Säkylän toiminta­keskus. Päiväkodin piha, lähiympäristön metsät ja liikuntasali tarjoavat mahdollisuuden moni­puoliseen liikkumiseen.

Päiväkoti Onnimannissa tuetaan ja täydennetään koti­kasvatusta ja ohjataan lapsia yhteistoimintaan ja sosi­aalisuuteen. Toiminnan perustana on avoin yhteistyö vanhempien kanssa.

Päiväkodissa on päivittäin monipuolista ja ohjattua koko- ja pienryhmätoimintaa. Lapsilla on myös mah­dollisuus leikkiin, liikuntaan ja kaverisuhteiden vaalimi­seen.

Onnimannissa toimii vanhempainyhdistys Onneli ry. Sen tavoitteena on mm. tukea päiväkotia ja koteja lasten kasvatustyössä sekä edistää lasten vanhem­pien ja päiväkodin henkilökunnan välistä yhteistyötä.

Katso myös

Keskustan päiväkoti

Päiväkodissamme on 4 ryhmää, 2 Tuulimyllyntiellä ja 2 Pastorintiellä. Tuulimyllyntiellä on 3-5 vuotiaiden mansikkaryhmä ja eskareiden mustikkaryhmä. Pastorintiellä on alle 6 vuotiaiden leppisryhmä ja vuorohoitoryhmä kastehelmi.

Päiväkotimme on avoinna klo 6.30-17. Esiopetusta annetaan klo 8.30-12.30.

Kastehelmen vuorohoitoryhmä on avoinna aikaisin aamulla, illalla, yöllä ja viikonloppuna silloin, kun lapsen molemmat huoltajat tai ainoa huoltaja tarvitsee lapselleen hoitoa näinä aikoina työn vuoksi.

Yhteystiedot ja ryhmät

Osoite
Tuulimyllyntie 18 ja Pastorintie 3, 27800 Säkylä

Päiväkodin johtaja
Annukka Anttila, 0400 330 186
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Mustikat (eskarit)
044 303 3922

Mansikat (3-5-vuotiaat)
044 732 8105

Leppis (alle 6-vuotiaat)
0400 338 261

Kastehelmi (vuorohoito)
044 558 9105

Tuulimyllyntien keittiö
044 517 1018

Pastorintien keittiö
044 517 0009

Lisätietoa

Päiväkotimme Tuulimyllyntiellä on perustettu syksyllä 1977. Pastorintie liittyi taloomme vuonna 2015, kun keskustan alueen ryhmäperhepäivähoito muuttui osaksi päiväkotiamme.

Päiväkotimme sijaitsee aivan Säkylän keskustassa, mikä mahdollistaa monenlaisen toiminnan: kirjasto, Katinhännän luistelukenttä, läheisen pururadan hiintolatu, Pyhäjärvi, Pihlavan laavu, Katismaan saari, tori ja kaupat tulevat tutuiksi Keskustan päiväkodin lapsille.

Päiväkodissamme lapsen päiviin sisältyy sopivassa suhteessa leikkiä, satuja, loruja, tarinoita, käden työtä, musiikkia, liikuntaa, käytännön asioiden opettelua ja retkiä.

Me täällä päiväkodissa pyrimme tekemään lapsesi päivästä mahdollisimman mieluisan. On siis tärkeää keskustella yhteisistä kasvatusasioista. Yhdessä saamme tehtyä lapsesi päiväkoti- ja eskaripäivästä kivan päivän!

Katso myös

Huovinrinteen päiväkoti

Huovinrinteen päiväkodissa toimii tällä hetkellä kaksi ryhmää. Päiväkodin tiloissa toimivat 2-4 -vuotiaat sekä omissa tiloissaan pihan toisella puolella toimivat 5-6 -vuotiaat.

Päiväkoti on auki arkisin klo 6.30–17.00 (tarvittaessa klo 6-18). Esiopetusaika on klo 9-13.

Yhteystiedot ja ryhmät

Osoite
Opintie 10, 27800 Säkylä

Päiväkodin johtaja
Teija Aro, 040 033 8361
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Leppäkertut (2-4 -vuotiaat)
044 732 8135

Eskari-viskarit (5-6 -vuotiaat)
044 732 8183

Lisätietoa

Huovinrinteen päiväkoti on Säkylän ensimmäinen päiväkoti. Sen perustivat Lasten Tuki ry:n puuhaihmiset varuskunta-alueelle helmikuussa 1975. 1.10.1975 päiväkoti muuttui osaksi kunnallista päivähoitoa.

Varuskunta-alueella päiväkoti toimi helmikuuhun 2004 asti. 1.3.2004 toiminta siirtyi Huovinrinteen koulun yhteyteen rakennettuun uuteen päiväkotisiipeen. Lapsimäärän kasvaessa v. 2015 eskariryhmä siirtyi pihan toiselle puolelle remontoituihin omiin tiloihin. Samassa pihapiirissä toimivat päiväkoti, eskari, alakoulu ja iltapäiväkerho.

Yhteinen piha ja koulun jumppasali tarjoavat mahdollisuudet monipuoliseen liikkumiseen ja toimintaan. Läheinen Pikkuharjun metsä ja Huovinlammen ympäristö ovat luonnontutkimisen ja leikkimisen aarreaittoja.

Toimintamme on lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa ryhmä- ja pienryhmätoimintaa. Painotamme erityisesti leikkiä, liikuntaa, luontoa ja luonnon kunnioittamista sekä tutkimista. Tärkeätä meille ovat myös hyvät tavat.

Katso myös

Kepolan ryhmäperhepäiväkoti

Kepolan ryhmäperhepäiväkoti (ryhmis) sijaitsee Kepolan keskustassa alun perin vanhusten palvelukeskuksen talonmiehen asunnoksi tehdyssä omakotitalossa.

Ryhmiksessä on 12 kokopäiväistä hoitopaikka, työntekijöitä on kolme. Kaikki ryhmäperhepäivähoitajat ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia.

Ryhmiksessä on hoidossa pääsääntöisesti 3–6 -vuotiaita lapsia. Se on avoinna vanhempien työvuorojen mukaan (n. klo 6.15–16.15).

Ryhmiksen toiminnassa tärkeänä asiana pidetään lapsen kielen kehityksen tukemista.

Yhteystiedot

Osoite
Kuokkamaantie 7, 27710 Köyliö
044 336 6873

Päiväkodin johtaja
Eija Peltonen, 050 408 6234
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Lisätietoa

Kepolan kylässä, Kuokkamaantiellä, meillä on ryhmis siellä.
Talomme täynnä on pieniä lapsia, naapuriasunnoissa harmaita hapsia.

Ryhmissä täällä me touhuta saamme, opitut asiat toisille jaamme.
KILI- ja Nalle- sekä Leikkikerho – yhdessä on maalattu ikioma verho!

Päivittäin tarjotaan ruokaa kyllä, päivittäin käydään myös happihyppelyllä.
Lepoa välillä ja rauhoittumista, levon jälkeen päivitetään tekemisen lista.

Iloinen leikki on tärkeintä meillä, taidot on tarpeen elämän teillä.
Tärkeää myöskin on sanojen taika, niille on varattu melkoinen aika.

Kynille annetaan usein kesytystä, jaloille paljon reipasta hypytystä.
Teatteri suo keinon luovuuteen, musiikilla tutustumme rytmitykseen.

Mieluista puuhaa on leivonta täällä, silloin ovat kaikki iloisella päällä.
Vauhtivarvaspullasta kun rusinan saa, se kaikkia lapsia juoksuttaa.

Talossamme asuu Riemu ja Ilo, nauru saa pelastaa, jos huono on olo.
Talossa sattuu ja tapahtuu, vierailijat vitseistä ilahtuu.

Yhteistyökumppanit ovat monenmoiset: eskari, kerho sekä hoitajat toiset.
Kirjaston hoitaja apuansa antaa, KVEO kassissansa vinkkejä kantaa.

Laulellen, lorutellen, kirjoja lueskellen kuluvat mukavat päivät.
Numerot, kirjaimet, elämäntaidot ehkäpä mieleen jäivät!

Ryhmiksen toimintaa

Maaliskuu

Kuukauden teemana olivat prinssit ja prinsessat sekä kevään tulo ja pääsiäinen.

KIELTEN RIKAS MAAILMA

Kävimme kirjastossa etsimässä prinsessa- ja prinssikirjoja sekä kevätaiheisia kirjoja. Luimme kirjoja linnoista, kuninkaallisista ja heidän tavoistaan, lisäksi luimme perinteisiä satuja prinsessoista ja prinsseistä. Sadutustakin kokeilimme.

Keksimme itsellemme omat kuninkaalliset nimet ja ne olivat käytössä koko teeman ajan.

Pääsiäisen aikaan opettelimme aiheeseen liittyviä runoja ja loruja.

KASVAN, LIIKUN JA KEHITYN

Sisällä meillä oli temppurata, jossa harjoittelimme tasapainoa, motoriikkaa ja keskittymistä sekä oman vuoron odottamissa. Lopuksi meillä oli rentoutusharjoituksia.
Harjoittelimme myös suujumppaa.

Pihalla oli noidan keksimää liikunta; noitahippaa, luudalla lentämiskoulua, munan ryöstöä yms.
Ulkona siivosimme ja veimme talviset leikkitavarat varastoon.

 

 

TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI

Tutkimme kirjoista ja kuvista mitä linnoja on Suomessa, ja missä nykyään ihan oikeita prinsessoja ja prinssejä asuu.

Ryhmiksessä oli esillä rekvisiittaa prinsessa- ja prinssileikkejä varten,  keppihevoset asustivat omassa tallissaan. Peilipöytä oli laitettu eteiseen kaunistautumista varten.

Istutimme rairuohoa. Tutkimme kevään merkkejä kävelyretkellä ja keräsimme pajunkissoja virpomisoksia varten.

ILMAISUN MONET MUODOT

Pukeuduimme prinsessoiksi, ritareiksi ja prinsseiksi ja pidimme ryhmiksessä kuninkaalliset tanssiaiset. Herkuttelimme tanssiaisissa itse leivotuilla prinsessa- ja prinssiteemaan sopivilla muffinseilla.

 

 

 

 

 

 

Lauloimme aiheisiin liittyviä lauluja ja leikimme leikkejä. “Ulkona kuin lumiukko” -kampanjan leikkejä leikittiin koko alkukuu.

Keppinukke-esityksissä aiheina olivat prinsessat ja prinssit – sekä lapset että aikuiset esiintyivät.

Askartelimme miekkoja, kruunuja ja kilpiä ja pääsiäisen alla tipuja, kissoja, pupuja ja rairuohopurkkeja. Rakensimme myös linnan pahvista ja koristelimme sen, siitä tuli hieno kuninkaallisten asunto.

Piirsimme kevätaiheisia piirustuksia, laminoimme ne ja laitoimme piirustukset ulos aitaan kiinni.

MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME

Teimme esityksen Prinsessa Ruususesta ja videoimme sen. Vanhemmat saivat katsoa esityksen  tabletilta, koska nyt ei voida pitää live-esityksiä.

Hiihtokauden päätteeksi pidimme mitalijuhlat.  Kaikki hiihtäjät saivat mitalit ja diplomit.

Katso myös

Kankaanpään ryhmäperhepäiväkoti

Kankaanpään ryhmäperhepäiväkoti (ryhmis) sijaitsee Kankaanpään kylän keskustassa kunnan omistaman rivitalon päätyhuoneistossa.

Ryhmiksessä on 12 kokopäiväistä hoitopaikkaa, ryhmäperhepäivähoitajia on kolme. Kaikki työntekijät ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia.

Ryhmiksessä on hoidossa pääsääntöisesti 3–6 -vuotiaita lapsia. Se on avoinna vanhempien työvuorojen mukaan (n. klo 5.15–16.00).

Ryhmiksen toiminnassa tärkeänä asiana pidetään luonto- ja ympäristökasvatusta.

Yhteystiedot

Osoite
Pyhän Henrikintie 6 A, 27840 Köyliö
044 336 6872

Päiväkodin johtaja
Eija Peltonen, 050 408 6234
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Lisätietoa

Metsä on kävelymatkan päässä ryhmiksestä ja siellä käymme lähes päivittäin. Metsässä leikimme, liikumme, tutkimme ja ihmettelemme luonnon monimuotoisuutta kaikkina vuodenaikoina, lähes säällä kuin säällä. Metsässä – luonnon esteradoilla – kiipeilemme, tasapainoilemme, ryömimme ja hypimme. Metsässä opimme myös terveitä elämäntapoja sekä myönteistä asennetta luontoa ja liikuntaa kohtaan.

Rantaankin kävelemme usein. Tunnemme jo monta vesilintua, myös kalastus on tullut meille tutuksi.

Ryhmiksen pihassa on kaksi pientä kasvimaata, toisessa kasvatamme mansikoita ja toisessa yrttejä.

Ryhmiksessä vaalimme kestävän elämäntavan arvoja.

Ryhmiksen toimintaa

Helmikuu

Kielten rikas maailma

Säkylän kunnan ”Kirja kaveriksi” -hanke jatkuu yhä. Se näkyy meidän ryhmässä konkreettisimmin Runovuotena. Helmikuun runoina oli Kunnaksen A ja O, Perkiön Ystävykset, Suomalainen kansanruno Liusun, lausun sekä Korolaisen Hessu, Hissu ja Hassu.

Suupoppia jatkettiin myöskin helmikuussa. Suupopin tarkoituksena on laulaen ja leikkien tukea suun motoriikkaa ja vahvistaa kasvojen lihaksistoa. Suupoppia-lauluina helmikuussa oli Eläinlaulu, Intiaanit ja Sisilisko.

Manu-kerholaiset harjoittelivat suun motoriikan taitoja.

Runebergin päivänä kerittiin runoja suuresta runolankarullasta ja leivottiin tietysti Runebergin torttuja.

Kalevalaviikolla oltiin itse Väinämöisiä ja sadutettiin omia tarinoita.

Kasvan, liikun ja kehityn

Joku ystävällinen moottorikelkkailija oli tehnyt meille hienon pulkkamäen vanhan kalalaitoksen rinteeseen. Siinä laskettiin niin pulkalla, liukurilla kuin pepullakin, eikä kova pakkanen haitannut ollenkaan! Entisen kyläkaupan pihalla oli mahtavat lumikasat, joissa kiipeiltiin ja kisailtiin joukkueina. Luistelemassa käytiin Lallin koulun kaukalossa. Kovimpina pakkaspäivinä tehtiin vain pikaiset happihyppelyt ulkona pienillä kävelyretkillä. Ripsetkin muuttuivat ihan valkoisiksi ja hiukset harmaiksi!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Laskiaisena pulkkailun ja ulkoleikkien lomassa paistettiin omalla nuotiopaikalla makkaraa ja juotiin lämmintä mehua. Iltapäivällä herkuteltiin itseleivotuilla laskiaspullilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tutkin ja toimin ympäristössäni

112- päivänä opeteltiin hätänumero sekä oman nimen ja osoitteen kertominen. Pohdittiin myös, milloin hätänumeroon pitää soittaa. Mietittiin yhdessä ryhmiksen vaaranpaikkoja ja miten niistä saataisiin turvallisempia. Jokainen sai kotiläksyjä, joissa piti mm. yhdessä aikuisen kanssa testata kodin palovaroittimet.

Hangilta on löydetty ja tutkittu eläinten jälkiä. Nähtiin ainakin jäniksen, koiran, kissan, hiiren ja ehkä lumikon jäljet. Myös papanoita ja pipanoita lumelta on bongattu.

Lunta ja jäätä tuotiin sisälle sulamaan, jotta nähtiin, ettei se olekaan niin puhdasta ja herkullista…

Myllylle oli muodostunut Frozen valtakunta! Jääpatsaiden sisään mahtui piiloon ja jääpuikot olivat yli metrin mittaisia!

Helmikuun viimeisellä viikolla oli niin aurinkoista ja lämmintä, että kastemato oli mönkinyt kolostaan lumihangelle päivää paistattelemaan! Talitintitkin aloittivat tityy-konserttinsa ja Kuninkaanlähde oli täynnä sorsia.

Ilmaisun monet muodot

Suupoppia-hetkissä soitetiin rytmi- ja kehosoittimilla ja synttärisankareita juhlittaessa tanssittiin sankarin toivelaulujen tahtiin. Kuunneltiin myös kiukkumusiikkia, jonka aikana tuli näyttää oikein kiukkuiselta ja ilmaista kiukun tunteita liikkeillä musiikin tahtiin. Kiukkumusiikin tahdissa myös revittiin ja rypistettiin paperia. Miten pieneksi silpuksi sanomalehti saatiinkaan!

Viikon runo kuvitetaan aina omaan runokirjaan. Jokainen tulkitsee runon omalla tavallaan ja kirjoihin tulikin helmikuussa hienoja kuvia mm. pullasorsista.

Pitkä pakkasjakso kasvatti pihan timanttikokoelmia. Erivärisiä timantteja jäädytettiin maitopurkeissa ja konvehtirasioiden muovilokeroissa. Timanteilla koristeltiin lumilinnoja, leikittiin aarrejahtia ja aarteen ryöstöä sekä käytettiin kauppaleikeissä rahoina.
Teimme myös lumitaidetta maalaamalla lunta vesiväreillä.

Askarreltiin lintulautoja ja niihin punatulkkuja, ystäville kortteja mm. kaverin kättä maalaamalla sekä pingviineitä luistelemaan jäälautoilla. Kalevalaviikolla tehtiin parrakkaat Väinämöiset oman tarinan kylkeen.

Minä ja meidän yhteisömme

Piki-ryhmissä pohdittiin ja harjoiteltiin itsensä ja toisten puolustamista. Mietittiin, mitkä asiat saa suuttumaan ja missä ja miltä se kiukku tuntuu. Mikä auttaa, kun oikein kiukuttaa? Milloin tulee itku ja saako itkeä? Keneltä saa lohdutusta, kun oikein itkettää? Miten lohdutan kaveria? Mikä auttaa murjotukseen?

Jokaiselle lapselle tehtiin kaapin oveen sydän, johon kaverit saivat sanoa kivoja asioita. Mitä tykkää yhdessä tehdä, miksi kaveri on ihana tai mitä hyvää ja kaunista kaverissa on tai missä kaveri on hyvä.

Ystävänpäivänä jokaisella oli oma purkki, johon kaverit antoivat sydämiä sanoen jotain kaunista. Kun kotona joskus joku asia harmittaa, voi katsella sydämiä ja muistella niitä ystävien kauniita sanoja. Ystävänpäiväviikolla ryhmiksessä oli postilaatikko, johon sai viikon aikana tuoda kirjeitä ja kortteja kavereille. Posteljooni jakoi ne ystävänpäiväjuhlissa ja voi miten hyvä mieli niistä tulikaan kaikille!

 

Katso myös

Perhepäivähoito

Perhepäivähoitajat varhaiskasvatuksen ammattilaisina tarjoavat lapsille turvallista ja kodinomaista varhaiskasvatusta omassa kodissaan pienessä ryhmässä. Perhepäivähoitajalla voi olla samanaikaisesti hoidossa enintään neljä alle kouluikäistä lasta, esikoululainen voi olla ryhmässä viidentenä.

Keskeisenä voimavarana perhepäivähoidossa ovat ammattitaitoiset, pysyvät ja turvalliset hoitajat. Lähes kaikki perhepäivähoitajat ovat suorittaneet perhepäivähoitajan ammattitutkinnon tai muun hoito- ja kasvatusalan tutkinnon.

Hoitajat työskentelevät itsenäisesti ja vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta. Hoitajien toimintaa ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka laaditaan yhdessä huoltajien kanssa.

Yhteystiedot

Huovinrinteen varhaiskasvatusalue
Päiväkodin johtaja
Teija Aro, 040 033 8361
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Keskustan varhaiskasvatusalue
Päiväkodin johtaja
Annukka Anttila, 040 033 0186
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Onnimannin varhaiskasvatusalue
(Länsi- ja Pohjois-Säkylä)
Päiväkodin johtaja
Eija Peltonen, 050 408 6234
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Perhepäivähoitajat Säkylässä

Säkylän kunnan perhepäivähoitajat sijoittuvat eri puolille kuntaa seuraavasti:

Isosäkylä

  • 2 perhepäivähoitajaa

Kankaanpää

  • 3 perhepäivähoitajaa

Karhusuo

  • 1 perhepäivähoitaja

Kepola

  • 5 perhepäivähoitajaa

Ristola

  • 1 perhepäivähoitaja

Vuorenmaa

  • 1 perhepäivähoitaja

Vähäsäkylä

  • 1 perhepäivähoitaja

Kepolan tiimin toimintaa

Toimintasuunnitelma kevätkausi 2021 (koronasta johtuen yhteisesti sovittua toimintaa tiimiläisten omissa ryhmissä)

 Tammikuu

  • talvisia askarteluja, jäätaidetta
  • lumileikkejä
  • talvisia lauluja, runoja, satuja
  • “kestoaiheet”: käytöstavat ja pöytätavat

Helmikuu

  • talviset askartelut jatkuvat
  • vk 6 = lempiruokaviikko
  • UlkonaKuinLumiukko 17.2. – 14.3.
    – rakennetaan lumiukkoja, Suomen Ladun sivulle voi merkitä omat lumiukot
  • 16.2. laskiaistiistai
    – pulkkailua ja kelkkailua

Maaliskuu

  • keväthavaintoja
  • pääsiäisaskarteluja

Huhtikuu

  • keväthavainnot jatkuvat
  • kevätkylvöt alkavat

Toukokuu

  • vappu
    – piknik omalla pihalla
  • äitienpäivä
    – askartelut
  • 12.5. Suomen lasten metsäretkipäivä – mennään metsään!

Kankaanpään tiimin toimintaa

Koronasta johtuen Kankaanpään tiimin lapsille ei voida järjestää mitään yhteistä toimintaa.

Kepolan esikoulu

Eskarin esittely.

Yhteystiedot

Osoite
Karjalantie 1, 27710 Köyliö

Rehtori
Hanneli Mäkelä, 044 771 4251
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Esiopettaja
Johanna Patoranta, 044 336 6983
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Katso myös

Lallin esikoulu

Lallin esikoulu sijaitsee Kankaanpään kylässä, historiallisen Köyliönjärven välittömässä läheisyydessä. Esikoulu toimii Lallin koulun yhteydessä, jossa on aistittavissa vielä perinteisen kyläkoulun henki. Esikoulun ja koulun alueella sijaitsee erinomaiset liikuntamahdollisuudet yleisurheilukentästä lähtien.

Esikoulu tekee tiivistä yhteistyötä koulun kanssa, erilaiset teemapäivät mukaan lukien. Näin lapsen siirtymiskynnystä esikoulusta kouluun saadaan madallettua huomattavasti.

Motto: Yhdessä tehdään, ikäluokasta riippumatta

Yhteystiedot

Osoite
Pyhän Henrikintie 121, 27840 Köyliö

Rehtori
Juha Jalava, 044 438 6722
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Esiopettaja
Tuire Tuomainen, 044 378 6647
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Katso myös

Varhaiskasvatukseen hakeminen

Oikeus varhaiskasvatukseen alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä ja jatkuu siihen asti kun­nes lapsi siirtyy perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen hakemisesta ja eri vaihtoehdoista voi keskustella päiväkodin joh­tajien kanssa.

Varhaiskasvatuspaikkaa voi hakea ympäri vuoden – pääsääntöisesti neljä (4) kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan. Hakemuslomakkeita saa päiväkodeista, kun­nanviraston sivistysosastolta sekä tästä:

Hakemukset palautetaan osoitteella

Säkylän kunta
Hallintopalvelusihteeri Kati Yli-Sipilä
Rantatie 268, 27800 Säkylä

“Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleille,
liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.”

Säkylän kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys.

Säkylässä koko varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua paikallisen suunnitelman laatimiseen sähköisellä alustalla. Kuntakohtaisen suunnitelman laatimisessa on kiinnitetty erityistä huomiota suunnitelman konkreettisuuteen ja selkeyteen sekä helppokäyttöisyyteen.

Tutustu tästä

ja sen liitteenä olevaan

Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa

Paina kämmenissä saadaksesi lisätietoa tukipalvelusta.

Kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja (KVEO)

Lapsen tuen tarvetta koskevista asioista vastaa varhaiskasvatushenkilöstön lisäksi myös kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja, KVEO. KVEO on kasvun ja oppimisen tuen asiantuntija, jonka tehtävänä on ohjata ja opastaa työntekijöitä ja lapsen vanhempia lapsen tuen tarpeeseen liittyvissä asioissa.

KVEO osallistuu lapsen tuen tarpeen arviointiin, tutkimuksiin ohjaukseen sekä tuen suunnitteluun ja seurantaan. Kasvun ja oppimisen tuki järjestetään pääsääntöisesti lapsen omassa varhaiskasvatuspaikassa kodin tukea unohtamatta.

KVEO:n yhteystiedot
Heidi Lohi, 040 554 4011
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja (KVEO)

Psykologi

Psykologi on lasten vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön käytettävissä lapsen kehitykseen, kasvatukseen ja käyttäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi psykologi auttaa vanhemman jaksamiseen liittyvissä asioissa. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Psykologi tekee myös kehitystasonarvioita.

Psykologiin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi seuraavissa asioissa:

  • lapsen käyttäytymiseen ja kehitykseen liittyvät kysymykset
  • kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvät haasteet
  • lapsen huomioiminen vanhempien eron yhteydessä
  • lapsen suru
  • lapsen pelkoreaktiot
  • keskittymisen vaikeudet

Psykologin yhteystiedot

Psykologi

Puheterapeutti

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jossa arvioidaan ja kuntoutetaan kommunikaation, kielen, puheen ja äänen häiriöitä. Puheterapeutin käynnit ovat kunnan asukkaille maksuttomia ja aina luottamuksellisia. Puheterapeutin vastaanotolle pääsee terveydenhoitajan tai lääkärin lähettämänä, jolloin asiakas siirtyy puheterapiajonoon.

Puheterapeutin työnkuvaan kuuluu mm:

  • tutkimus- ja arviointikäynnit, joiden avulla arvioidaan puheterapiatarve
  • puheterapiajaksojen toteuttaminen
  • yksittäiset ohjaus- ja seurantakäynnit, joilla annetaan ohjeita ja materiaaleja kotiharjoittelua varten
  • lähiympäristöjen ohjaus ja konsultaatio
  • moniammatillinen yhteistyö (mm. varhaiskasvatuksen henkilökunta)

Puheterapeutin yhteystiedot

Puheterapeutti

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

Varhaiskasvatusmaksu on kiinteä kuukausimaksu. Maksun suuruuteen vaikuttavat perheen koko, perheen tulot ja lapsen sovittu hoitoaika. Varhaiskasvatuksen korkein maksu on 288 €/kk/lapsi. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksusta on säädetty varhaiskasvatuksen asiakasmaksulailla.

Yhteystiedot

Hallintopalvelusihteeri Kati Yli-Sipilä, 044 732 8118
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Tiedoksi huoltajille

Paina kysymysmerkeissä saadaksesi lisätietoa.

Perheen vastuulla olevat asiat varhaiskasvatuksessa

Perheen vastuulla olevat asiat varhaiskasvatuksessa

Lapsi sairastuu – milloin takaisin varhaiskasvatukseen?

Sairasta lasta ei saa viedä päiväkotiin, ryhmikseen tai perhepäivähoitoon. Tarttuvaa tautia sairastava lapsi vie­dään varhaiskasvatukseen vasta, kun tauti ei enää tartu ja kun hän on terve. Lapsi on terve, kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota. Yksi kuumeeton (tms.) päivä sairastamisen jälkeen riittää normaalisti toipumisajaksi.

Flunssa eli nuhakuume

Flunssavirukset ovat erittäin tarttuvia. Ne tarttuvat herkimmin juuri ennen sairau­den puhkeamista ja ensimmäisinä päivinä sairastumisen jälkeen. Siksi ei ole mitään aihetta eristää lasta, kun tämä on jo sairastunut.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Influenssa

Influenssa on erittäin tarttuva tauti. Se leviää ilmaan yskittäessä ja niistäessä. Koko talo on tartunta-aluetta, eli kaikki taloon tulevat altistuvat tartunnalle.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Äkillinen välikorvatulehdus

Tartunta riippuu välikorvantulehduksen syystä. Jos tulehdus on viruksen aiheuttama, tauti leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Bakteerin aiheuttama tauti ei ole yhtä tarttuva. Välikorvatulehdus on usein seurausta pitkittyneestä flunssasta.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Silmätulehdus

Silmätulehdukset ovat yleensä samojen virusten aiheuttamia kuin hengitystietuleh­duksetkin ja esiintyvät tämän vuoksi usein erilaisten ylähengitystientulehdusten yh­teydessä. Tästä syystä varsinaista eristämistä ei tarvita, vaikka silmätulehdus leviää hengitystietulehduksen tavoin helposti lapsesta toiseen.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Parvorokko

Parvorokko on viruksen aiheuttama sairaus, joka ilmenee tyypillisesti lievien fluns­saoireiden yhteydessä. Tauti leviää pisaratartuntana ennen taudin varsinaista puh­keamista. Tauti ei vaadi eristystä eikä hoitoa.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Enterorokko

Tauti tarttuu pisaratartunnan kautta. Se tarttuu erityisesti lapsen ulosteesta käsiin ja niistä muihin lapsiin, mutta se tarttuu myös ilman kautta.

Koska tauti tarttuu suhteellisen helposti ja lapsi tartuttaa jo itämisaikana, taudin le­viämistä ei voida estää varhaiskasvatuksessa. On tavallista, että useampi lapsi sairas­tuu kerralla.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Vesirokko

Vesirokko on erittäin tarttuva tauti, jonka itämisaika on kaksi viikkoa. Tartunnan voi saada sekä ilmasta että kosketuksesta. Vesirokko tarttuu itämisaikana ja taudin puh­jettua aina siihen asti, kunnes kaikki ruvet ovat kuivia.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun kaikki ruvet ovat kuivia ja kun lämpö on normaali (väh. 5 vrk rakkuloiden ilmaantumisesta).

Ripuli ja oksentelu

Tärkein yksittäinen ripulin aiheuttaja on rotavirus, jota esiintyy selvästi kausiluontei­sesti talvella ja keväällä. Oksentelun aiheuttaja on useimmiten virus.

Oireileva lapsi ei saa mennä varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen voi mennä, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Märkärupi

Märkärupi tarttuu kosketuksen ja esineiden välityksellä. Märkärupeaan kosketta­neella lapsella on bakteereita sormissaan. Kun lapsi koskettaa toista lasta, bakteerit leviävät. Samalla tavoin baktee­rit voivat levitä tavaroihin ja niistä toisiin lapsiin.

Märkärupi tarttuu niin kauan kuin haavautumat märkivät tai niissä on rupi. Vasta, kun ruvet ovat irronneet eikä uusia haavaumia tule, lapsi ei enää tartuta toisia. Mär­kärupi voi tarttua, vaikka tau­din hoito onkin aloitettu. Koska pienet lapset eivät osaa huolehtia puhtaudesta ja koska he kosket­televat haavaumia jatkuvasti, tartuntavaa­ra on olemassa.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun haavaumat ovat kuivuneet ja kaikki ruvet irron­neet (väh. 24 h suun kautta otettavan tai 48 h paikallisen mikrobilääkityksen aloit­tamisesta).

Kihomadot

Tauti tarttuu ihmisestä toiseen munien kautta. Munat ovat hyvin vastustuskykyisiä ja ne voivat säilyä aktiivisina jopa kaksi viikkoa pölyssä ja vuodevaatteissa. Jos lapsi on saanut kihomatoja, oletettavasti koko perhe on saanut tartunnan, vaikka muiden perheenjäsenten ulosteista ei löytyisikään kihomatoja. Koko perhe on sen vuoksi hoidettava lääkkeillä.

Lapsi voidaan viedä varhaiskasvatukseen, mutta kihomatotartunnasta on syytä kertoa työntekijöille, koska munat leviävät ja tarttuvat helposti varhaiskasvatuksessa. Kaikki tartunnan saaneet on syytä hoitaa yhtä aikaa, jotta munista päästään eroon.

Täit

Kaikki voivat saada täitartunnan riippumatta siitä, kuinka puhdas on. Pitkät ja likaiset hiukset eivät ole herkempiä saamaan täitä kuin lyhyet ja puhtaat hiukset. Täit elävät verta imemällä eivätkä liasta.

Täit leviävät ryömimällä päästä toiseen. Ne eivät osaa lentää eivätkä hyppiä, ja tar­tunta tapahtuu vain, jos kaksi päätä on pitkään kosketuksessa toisiinsa. Jos täitä ha­vaitaan, on syytä samanaikaisesti hoitaa kaikki perheenjäsenet. Täitartunnasta on syytä kertoa myös työntekijöille.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun päätäiden hoito on lopetettu.

Kun lapsi sairastuu

Lapsi aloittaa päivähoidon

Lapsen aloittaessa päivähoidon herää usein monia suuria ja pieniä kysymyksiä. Muutos arkirytmiin vaikuttaa kaikkeen ja huoli siitä, miten lapsi päivähoidossa selviää voi mietityttää. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta löytyy hyvää tietoa näihin asioihin liittyen. Tutustu aiheeseen painamalla alla olevaa painiketta.

Lapsi aloittaa päivähoidon

Kotihoidon tuki

Alle 3-vuotiaiden vanhemmat voivat valita varhaiskasvatuspaikan sijaan kotihoidon tuen. Tuen saamiseen ja sen suuruuteen vaikuttavat lapsen ikä, sisarusten lukumäärä ja lisäosan saamiseen perheen tulot. Lisäksi edellytyksenä on, ettei tukeen oikeuttavalla lapsella ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa.

Kaikki lakisääteistä kotihoidon tukea koskevat asiat hoidetaan Kansaneläkelaitoksella.