0

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuspalvelut

Säkylässä on kolme päiväkotia, kaksi ryhmäperhepäiväkotia sekä omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Esikouluryhmiä on viisi päiväkotien ja koulujen yhteydessä.

Säkylän kunta on jaettu kolmeen varhaiskasvatusalueeseen, joista vastaavat kunkin alueen päiväkodin johtajat. Päiväkodin johtajien vastuulle kuuluvat oman päiväkodin lisäksi alueella toimivat perhepäivähoitajat.

Paina kartasta löytyviä kuvakkeita saadaksesi lisätietoa kohteesta.

Onnimannin päiväkoti

Päiväkodin tilat on suunniteltu kolmelle 14-lapsiselle ryhmälle. Kaudella 2021-2022 ryhmät ovat: 3–4 -vuotiaat Puput, 5-vuotiaiden kaksivuotinen kokeiluesikouluryhmä Kurret ja 6-vuotiaiden esikouluryhmä Nallet.  Nallet-ryhmä on pienennetty päiväkotiryhmä ja sinne sijoitetaan myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia.

Päiväkoti on avoinna klo 6.30–17.00. Esiopetuksen toiminta-aika on klo 8.30–12.30.

Onnimannin motto: “Tule sellaisena kuin olet – olemme täällä sinua varten!”

Yhteystiedot ja ryhmät

Osoite
Karhusuontie 295 B, 27820 Säkylä
044 732 8119

Päiväkodin johtaja
Eija Peltonen, 050 408 6234
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Puput (3–4 -vuotiaat)
040 033 8382

Kurret (5-vuotiaat)
044 732 8119

Nallet (6-vuotiaat)
044 303 3921

Keittiö
044 732 8212

 

Lisätietoa

Päiväkoti Onnimanni sijaitsee Iso-Vimmassa, Kar­husuon koulun entisissä tiloissa. Päiväkodin kanssa samassa pihapiirissä toimii Länsi-Säkylän toiminta­keskus. Päiväkodin piha, lähiympäristön metsät ja liikuntasali tarjoavat mahdollisuuden moni­puoliseen liikkumiseen.

Päiväkoti Onnimannissa tuetaan ja täydennetään koti­kasvatusta ja ohjataan lapsia yhteistoimintaan ja sosi­aalisuuteen. Toiminnan perustana on avoin yhteistyö vanhempien kanssa.

Päiväkodissa on päivittäin monipuolista ja ohjattua koko- ja pienryhmätoimintaa. Lapsilla on myös mah­dollisuus leikkiin, liikuntaan ja kaverisuhteiden vaalimi­seen.

Onnimannissa toimii vanhempainyhdistys Onneli ry. Sen tavoitteena on mm. tukea päiväkotia ja koteja lasten kasvatustyössä sekä edistää lasten vanhem­pien ja päiväkodin henkilökunnan välistä yhteistyötä.

Katso myös

Keskustan päiväkoti

Päiväkodissamme on 4 ryhmää, 2 Tuulimyllyntiellä ja 2 Pastorintiellä. Tuulimyllyntiellä on 3-5 vuotiaiden mansikkaryhmä ja eskareiden mustikkaryhmä. Pastorintiellä on alle 6 vuotiaiden leppisryhmä ja vuorohoitoryhmä kastehelmi.

Päiväkotimme on avoinna klo 6.30-17. Esiopetusta annetaan klo 8.30-12.30.

Kastehelmen vuorohoitoryhmä on avoinna aikaisin aamulla, illalla, yöllä ja viikonloppuna silloin, kun lapsen molemmat huoltajat tai ainoa huoltaja tarvitsee lapselleen hoitoa näinä aikoina työn vuoksi.

Yhteystiedot ja ryhmät

Osoite
Tuulimyllyntie 18 ja Pastorintie 3, 27800 Säkylä

Päiväkodin johtaja
Annukka Anttila, 0400 330 186
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Mustikat (eskarit)
044 303 3922

Mansikat (3-5-vuotiaat)
044 732 8105

Leppis (alle 6-vuotiaat)
0400 338 261

Kastehelmi (vuorohoito)
044 558 9105

Tuulimyllyntien keittiö
044 517 1018

Pastorintien keittiö
044 517 0009

Lisätietoa

Päiväkotimme Tuulimyllyntiellä on perustettu syksyllä 1977. Pastorintie liittyi taloomme vuonna 2015, kun keskustan alueen ryhmäperhepäivähoito muuttui osaksi päiväkotiamme.

Päiväkotimme sijaitsee aivan Säkylän keskustassa, mikä mahdollistaa monenlaisen toiminnan: kirjasto, Katinhännän luistelukenttä, läheisen pururadan hiintolatu, Pyhäjärvi, Pihlavan laavu, Katismaan saari, tori ja kaupat tulevat tutuiksi Keskustan päiväkodin lapsille.

Päiväkodissamme lapsen päiviin sisältyy sopivassa suhteessa leikkiä, satuja, loruja, tarinoita, käden työtä, musiikkia, liikuntaa, käytännön asioiden opettelua ja retkiä.

Me täällä päiväkodissa pyrimme tekemään lapsesi päivästä mahdollisimman mieluisan. On siis tärkeää keskustella yhteisistä kasvatusasioista. Yhdessä saamme tehtyä lapsesi päiväkoti- ja eskaripäivästä kivan päivän!

Katso myös

Huovinrinteen päiväkoti

Huovinrinteen päiväkodissa toimii tällä hetkellä kaksi ryhmää. Päiväkodin tiloissa toimivat 2-4 -vuotiaat sekä omissa tiloissaan pihan toisella puolella toimivat 5-6 -vuotiaat.

Päiväkoti on auki arkisin klo 6.30–17.00 (tarvittaessa klo 6-18). Esiopetusaika on klo 9-13.

Yhteystiedot ja ryhmät

Osoite
Opintie 10, 27800 Säkylä

Päiväkodin johtaja
Teija Aro, 040 033 8361
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Leppäkertut (2-4 -vuotiaat)
044 732 8135

Eskari-viskarit (5-6 -vuotiaat)
044 732 8183

Lisätietoa

Huovinrinteen päiväkoti on Säkylän ensimmäinen päiväkoti. Sen perustivat Lasten Tuki ry:n puuhaihmiset varuskunta-alueelle helmikuussa 1975. 1.10.1975 päiväkoti muuttui osaksi kunnallista päivähoitoa.

Varuskunta-alueella päiväkoti toimi helmikuuhun 2004 asti. 1.3.2004 toiminta siirtyi Huovinrinteen koulun yhteyteen rakennettuun uuteen päiväkotisiipeen. Lapsimäärän kasvaessa v. 2015 eskariryhmä siirtyi pihan toiselle puolelle remontoituihin omiin tiloihin. Samassa pihapiirissä toimivat päiväkoti, eskari, alakoulu ja iltapäiväkerho.

Yhteinen piha ja koulun jumppasali tarjoavat mahdollisuudet monipuoliseen liikkumiseen ja toimintaan. Läheinen Pikkuharjun metsä ja Huovinlammen ympäristö ovat luonnontutkimisen ja leikkimisen aarreaittoja.

Toimintamme on lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa ryhmä- ja pienryhmätoimintaa. Painotamme erityisesti leikkiä, liikuntaa, luontoa ja luonnon kunnioittamista sekä tutkimista. Tärkeätä meille ovat myös hyvät tavat.

Katso myös

Kepolan ryhmäperhepäiväkoti

Kepolan ryhmäperhepäiväkoti (ryhmis) sijaitsee Kepolan keskustassa alun perin vanhusten palvelukeskuksen talonmiehen asunnoksi tehdyssä omakotitalossa.

Ryhmiksessä on 12 kokopäiväistä hoitopaikka, työntekijöitä on kolme. Kaikki ryhmäperhepäivähoitajat ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia.

Ryhmiksessä on hoidossa pääsääntöisesti 3–6 -vuotiaita lapsia. Se on avoinna vanhempien työvuorojen mukaan (n. klo 6.15–16.15).

Ryhmiksen toiminnassa tärkeänä asiana pidetään lapsen kielen kehityksen tukemista.

Yhteystiedot

Osoite
Kuokkamaantie 7, 27710 Köyliö
044 336 6873

Päiväkodin johtaja
Eija Peltonen, 050 408 6234
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Lisätietoa

Kepolan kylässä, Kuokkamaantiellä, meillä on ryhmis siellä.
Talomme täynnä on pieniä lapsia, naapuriasunnoissa harmaita hapsia.

Ryhmissä täällä me touhuta saamme, opitut asiat toisille jaamme.
KILI- ja Nalle- sekä Leikkikerho – yhdessä on maalattu ikioma verho!

Päivittäin tarjotaan ruokaa kyllä, päivittäin käydään myös happihyppelyllä.
Lepoa välillä ja rauhoittumista, levon jälkeen päivitetään tekemisen lista.

Iloinen leikki on tärkeintä meillä, taidot on tarpeen elämän teillä.
Tärkeää myöskin on sanojen taika, niille on varattu melkoinen aika.

Kynille annetaan usein kesytystä, jaloille paljon reipasta hypytystä.
Teatteri suo keinon luovuuteen, musiikilla tutustumme rytmitykseen.

Mieluista puuhaa on leivonta täällä, silloin ovat kaikki iloisella päällä.
Vauhtivarvaspullasta kun rusinan saa, se kaikkia lapsia juoksuttaa.

Talossamme asuu Riemu ja Ilo, nauru saa pelastaa, jos huono on olo.
Talossa sattuu ja tapahtuu, vierailijat vitseistä ilahtuu.

Yhteistyökumppanit ovat monenmoiset: eskari, kerho sekä hoitajat toiset.
Kirjaston hoitaja apuansa antaa, KVEO kassissansa vinkkejä kantaa.

Laulellen, lorutellen, kirjoja lueskellen kuluvat mukavat päivät.
Numerot, kirjaimet, elämäntaidot ehkäpä mieleen jäivät!

Ryhmiksen toimintaa

Toukokuu

KIELTEN RIKAS MAAILMA

Päivittäin tehtiin erilaisia kielellisiä tehtäviä. On kerrottu kuvasta lauseita. Kirjoista tutkittiin lintuja ja ötököitä. Runoja, riimejä, lauluja ja laululeikkejä linnuista ja ötököistä laulettiin. Pelattiin kevätbingoa sekä lintubingoa. Laulujen mukana oli hyönteis- ja lintukeppinuket ja niiden avulla opeteltiin tunnistamaan erilaisia lintuja ja hyönteisiä.

KASVAN, LIIKUN JA KEHITYN

Tehtiin kävelyretkiä leikkipuistoon, kirjastoon, metsään ja järvelle. Pyörät ollaan otettu esiin. Pihalla meillä oli temppurata.

TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI

Kevättä ja aurinkoa on jo odotettukin! Kerättiin valkovuokkoja kotiin. Linturetkellä käytiin lähiympäristössä.  Mukana meillä oli kevätseurantakaavakkeet ja kiikarit. Lasten innoittamana tutkimme omasta pihasta löytynyttä linnun munaa.

Istutimme ulos taimia, joita olimme itse kasvattaneet.

Kävimme Suomen lasten metsäretkipäivänä metsässä kuvasuunnistamassa ja tutkimassa metsän ihmeitä. Kuvasuunnistusta jarkettiin vielä ryhmiksen pihalla.

Tutustuttiin puutarhanhoitoon. Istutettiin sisäkukkia kukkasten lehdistä ja seurattiin kasvien  juurten kasvamista vedessä. Pihapiirin linnut tulivat tutuiksi, kun niitä seurattiin leikin lomassa.

ILMAISUN MONET MUODOT

Askarreltiin lintuaiheisia askarteluja ja erilaisia kukkia. Leikittiin lintuaiheisia leikkejä pihalla ja sisällä.

Äidille askarreltiin kortti ja itse kasvatettu kukkanen. Äidille annettiin myös kirje, jossa lapset vastasivat äitiä koskeviin kysymyksiin.

Näin keväällä ollaan mahdollisimman paljon ulkona sisällä käydään vain syömässä ja lepäämässä. Osalle kavereista toivotimme hyvää koulun aloitusta.

MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME

Siivosimme pihan ja leikkimökin leikkikuntoon. Kasvien hoitaminen jatkuu koko kesän ja toivomme, että saisimme myös satoa.

 

Katso myös

Kankaanpään ryhmäperhepäiväkoti

Kankaanpään ryhmäperhepäiväkoti (ryhmis) sijaitsee Kankaanpään kylän keskustassa kunnan omistaman rivitalon päätyhuoneistossa.

Ryhmiksessä on 12 kokopäiväistä hoitopaikkaa, ryhmäperhepäivähoitajia on kolme. Kaikki työntekijät ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia.

Ryhmiksessä on hoidossa pääsääntöisesti 3–6 -vuotiaita lapsia. Se on avoinna vanhempien työvuorojen mukaan (n. klo 5.15–16.00).

Ryhmiksen toiminnassa tärkeänä asiana pidetään luonto- ja ympäristökasvatusta.

Yhteystiedot

Osoite
Pyhän Henrikintie 6 A, 27840 Köyliö
044 336 6872

Päiväkodin johtaja
Eija Peltonen, 050 408 6234
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Lisätietoa

Metsä on kävelymatkan päässä ryhmiksestä ja siellä käymme lähes päivittäin. Metsässä leikimme, liikumme, tutkimme ja ihmettelemme luonnon monimuotoisuutta kaikkina vuodenaikoina, lähes säällä kuin säällä. Metsässä – luonnon esteradoilla – kiipeilemme, tasapainoilemme, ryömimme ja hypimme. Metsässä opimme myös terveitä elämäntapoja sekä myönteistä asennetta luontoa ja liikuntaa kohtaan.

Rantaankin kävelemme usein. Tunnemme jo monta vesilintua, myös kalastus on tullut meille tutuksi.

Ryhmiksen pihassa on kaksi pientä kasvimaata, toisessa kasvatamme mansikoita ja toisessa yrttejä.

Ryhmiksessä vaalimme kestävän elämäntavan arvoja.

Ryhmiksen toimintaa

Toukokuu

Kielten rikas maailma

Säkylän kunnan ”Kirja kaveriksi” -hanke jatkui yhä. Se näkyy meidän ryhmässämme konkreettisimmin Runo-vuotena. Toukokuun runoina olivat Tiihosen Limerkit, Perkiön Missä ilo asuu, Löytyn Kesänteko sekä Itkosen Toukokuuta.

Manu-kerholaisista tuli suun motoriikan taitajia, sillä kerhot tulivat päätökseen ja osallistujille jaettiin diplomit.

Toukokuun viikon lauluina olivat Naurunuttura, Kevään kunniaksi, Sormi on linnun laulupuu sekä Kuningas jumppaa.

Kasvan, liikun ja kehityn

Vietimme ryhmiksessä olympialaisia. Lajeissa vaadittiin tarkkaavaisuutta, keskittymistä, tasapainoa, heittotaitoja ja yhteistyötä. Hypittiin säkkihyppelyä, heitettiin renkaita ja hernepusseja, kuljetettiin palloa niin jalkojen välissä kuin parin kanssa keppien välissä sekä vesi-ilmapalloa lusikalla sekä kaadettiin keiloja. Vesi-ilmapalloja piti myös nostella pelkkiä jalkoja käyttämällä vedestä toiseen ämpäriin. Koko ryhmä kulkee pitkiäkin matkoja kävellen niin metsässä, rannalla kuin leikkipuistossakin. Metsässä kiipeilemme ja roikumme puissa ja iloitsemme yhdessä, kun se pieninkin ryhmäläisemme pääsee jo puuhun! Ilo kasvaa ulkona!

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Suomen lasten metsäretkipäivänä pakkasimme eväät ja lähdimme vähän kauemmaksi retkelle. Matkalla osallistuimme metsäsydänhaasteeseen ja teimme polkujen varsille sydämiä kävyistä, kepeistä ja piirtämällä. Pelasimme muistipeliä luonnosta löytyvillä materiaaleilla sekä etsimme oravan purkkeihin oikean lukumäärän mm. käpyjä, neulasia, keppejä ja lehtiä. Jokainen teki oman, taskukokoisen metsätuoksupurkin, jota nuuhkimalla voi kuvitella itsensä metsään. Korppikin oli maisemissa ja lenteli viimevuotisen pesänsä ympärillä. Omassa pihassa pelastettiin vedestä matoja, etanoita, koppakuoriaisia ja yksi perhonenkin. Leppäkerttuja on ollut myös paljon ja metsäpäivinä on nähty myös kotiloita. Yhtenä päivän nähtiin myös tien yli juokseva kettu! Koko kuukausi bongailtiin kevään merkkejä ja kirjattiin niitä ylös seinälle. Vietettiin myös lintuviikkoa, jolloin bongailtiin lintuja ja tarkkailtiin pesimäpuuhia. Olimme kovin surullisia, kun kalanviljelyslaitoksen rantoja kaivettiin ja poistettiin kaislikkoa kovin myöhään keväällä. Kurkipari oli jo aloittanut pesän rakennuksen, samoin joutsenet ja sorsalinnut. Kurkipari koitti kolmeen otteeseen pesänsä perustamista, mutta häipyivät sitten muualle. Tänä vuonna ei nähty kurkivauvoja. Yksi lapsista sanoikin, että miltäs susta tuntuis, jos sää menisit kotiin ja sun talos olis räjäytetty! Museopäivänä pääsimme tutustumaan Kuninkaanlähteen tarinaan ja sen vesimyllyyn. Myllyssä oli paljon nähtävää vanhoista työkaluista isoihin myllynkiviin ja vesirattaaseen. Museopäivänä sai ryhmikseen tuoda näyttelyyn itselle vanhoja esineitä.

Ilmaisun monet muodot

Viikon lauluhetkissä soitetiin rytmi- sekä kehosoittimilla ja synttärisankareita juhlittaessa tanssittiin sankarin toivelaulujen tahtiin. “Käpyjen” kanssa jatkettiin vielä kiukun purkamista; hypittiin ja juostiin sanomalehden läpi sekä lyötiin lehden läpi nyrkillä. Lehtisilput koottiin kiukkupussiin, johon nyrkkeiltiin. Äitienpäiväksi tehtiin mosaiikeista upeita pannunalusia. Askarreltiin omat talot, joiden pihaan kylvettiin herneitä, linnunpönttöjä, olympiasoihtuja ja rannekkeita olympiaväreissä.

Minä ja meidän yhteisömme

Piki-ryhmissä pohdittiin, onko vaikea nukahtaa, jos mieltä painaa jokin? Voiko olla ystävällinen sille, joka on epäystävällinen sinua kohtaan? Mietittiin, miten voisi auttaa sitä, joka ei osaa olla kiva kaveri? Juteltiin myös omista ”töllön töistä” ja miten niitä tilanteita ratkaistiin, miltä ne tuntuivat ja mitä olisi voinut tehdä toisin. Koko ryhmän kanssa keitettiin hyvän leikin keittoa. Jokainen sai lisätä keittoon hyviä mausteita eli asioita ja tapoja, joita tarvitaan hyvään leikkiin, joka on kaikista kivaa ja jota on hyvä leikkiä yhdessä. Pohdittiin myös porukalla, millainen olisi meidän turvamaa, jossa kaikilla on kivaa ja turvallista olla. Siellä ei esim. olisi koronaa eikä ketään kiusattaisi. “Siilit” tekivät myös omat ystäväkirjat, joihin jokainen kaveri piirsi oman kuvansa. Niistä jäi kivat muistot eskariin lähtijöille. Pääsimme myös istuttamaan perunoita kylän yhteiselle pellolle. Mattilan Keijo opasti, että perunan istutusvälin pitää olla aikuisen miehen saappaan mittainen.

 

 

 

Katso myös

Perhepäivähoito

Perhepäivähoitajat varhaiskasvatuksen ammattilaisina tarjoavat lapsille turvallista ja kodinomaista varhaiskasvatusta omassa kodissaan pienessä ryhmässä. Perhepäivähoitajalla voi olla samanaikaisesti hoidossa enintään neljä alle kouluikäistä lasta, esikoululainen voi olla ryhmässä viidentenä.

Keskeisenä voimavarana perhepäivähoidossa ovat ammattitaitoiset, pysyvät ja turvalliset hoitajat. Lähes kaikki perhepäivähoitajat ovat suorittaneet perhepäivähoitajan ammattitutkinnon tai muun hoito- ja kasvatusalan tutkinnon.

Hoitajat työskentelevät itsenäisesti ja vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta. Hoitajien toimintaa ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka laaditaan yhdessä huoltajien kanssa.

Yhteystiedot

Huovinrinteen varhaiskasvatusalue
Päiväkodin johtaja
Teija Aro, 040 033 8361
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Keskustan varhaiskasvatusalue
Päiväkodin johtaja
Annukka Anttila, 040 033 0186
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Onnimannin varhaiskasvatusalue
(Länsi- ja Pohjois-Säkylä)
Päiväkodin johtaja
Eija Peltonen, 050 408 6234
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Perhepäivähoitajat Säkylässä

Säkylän kunnan perhepäivähoitajat sijoittuvat eri puolille kuntaa seuraavasti:

Isosäkylä

  • 1 perhepäivähoitajaa

Kankaanpää

  • 3 perhepäivähoitajaa

Karhusuo

  • 1 perhepäivähoitaja

Kepola

  • 5 perhepäivähoitajaa

Ristola

  • 1 perhepäivähoitaja

Vuorenmaa

  • 1 perhepäivähoitaja

Vähäsäkylä

  • 1 perhepäivähoitaja

Kepolan tiimin toimintaa

Toimintasuunnitelma kevätkausi 2021 (koronasta johtuen yhteisesti sovittua toimintaa tiimiläisten omissa ryhmissä)

 Tammikuu

  • talvisia askarteluja, jäätaidetta
  • lumileikkejä
  • talvisia lauluja, runoja, satuja
  • “kestoaiheet”: käytöstavat ja pöytätavat

Helmikuu

  • talviset askartelut jatkuvat
  • vk 6 = lempiruokaviikko
  • UlkonaKuinLumiukko 17.2. – 14.3.
    – rakennetaan lumiukkoja, Suomen Ladun sivulle voi merkitä omat lumiukot
  • 16.2. laskiaistiistai
    – pulkkailua ja kelkkailua

Maaliskuu

  • keväthavaintoja
  • pääsiäisaskarteluja

Huhtikuu

  • keväthavainnot jatkuvat
  • kevätkylvöt alkavat

Toukokuu

  • vappu
    – piknik omalla pihalla
  • äitienpäivä
    – askartelut
  • 12.5. Suomen lasten metsäretkipäivä – mennään metsään!

Kankaanpään tiimin toimintaa

Koronasta johtuen Kankaanpään tiimin lapsille ei voida järjestää mitään yhteistä toimintaa.

Kepolan esikoulu

Eskarin esittely.

Yhteystiedot

Osoite
Karjalantie 1, 27710 Köyliö

Rehtori
Hanneli Mäkelä, 044 771 4251
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Esiopettaja
Johanna Patoranta, 044 336 6983
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Katso myös

Lallin esikoulu

Lallin esikoulu sijaitsee Kankaanpään kylässä, historiallisen Köyliönjärven välittömässä läheisyydessä. Esikoulu toimii Lallin koulun yhteydessä, jossa on aistittavissa vielä perinteisen kyläkoulun henki. Esikoulun ja koulun alueella sijaitsee erinomaiset liikuntamahdollisuudet yleisurheilukentästä lähtien.

Esikoulu tekee tiivistä yhteistyötä koulun kanssa, erilaiset teemapäivät mukaan lukien. Näin lapsen siirtymiskynnystä esikoulusta kouluun saadaan madallettua huomattavasti.

Motto: Yhdessä tehdään, ikäluokasta riippumatta

Yhteystiedot

Osoite
Pyhän Henrikintie 121, 27840 Köyliö

Rehtori
Juha Jalava, 044 438 6722
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Esiopettaja
Tuire Tuomainen, 044 378 6647
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Katso myös

Varhaiskasvatukseen hakeminen

Oikeus varhaiskasvatukseen alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä ja jatkuu siihen asti kun­nes lapsi siirtyy perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen hakemisesta ja eri vaihtoehdoista voi keskustella päiväkodin joh­tajien kanssa.

Varhaiskasvatuspaikkaa voi hakea ympäri vuoden – pääsääntöisesti neljä (4) kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan. Hakemuslomakkeita saa päiväkodeista, kun­nanviraston sivistysosastolta sekä tästä:

Hakemukset palautetaan osoitteella

Säkylän kunta
Hallintopalvelusihteeri Kirsi Helminen
Rantatie 268, 27800 Säkylä

“Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleille,
liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.”

Säkylän kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys.

Säkylässä koko varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua paikallisen suunnitelman laatimiseen sähköisellä alustalla. Kuntakohtaisen suunnitelman laatimisessa on kiinnitetty erityistä huomiota suunnitelman konkreettisuuteen ja selkeyteen sekä helppokäyttöisyyteen.

Tutustu tästä

ja sen liitteenä olevaan

Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa

Paina kämmenissä saadaksesi lisätietoa tukipalvelusta.

Kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja (KVEO)

Lapsen tuen tarvetta koskevista asioista vastaa varhaiskasvatushenkilöstön lisäksi myös kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja, KVEO. KVEO on kasvun ja oppimisen tuen asiantuntija, jonka tehtävänä on ohjata ja opastaa työntekijöitä ja lapsen vanhempia lapsen tuen tarpeeseen liittyvissä asioissa.

KVEO osallistuu lapsen tuen tarpeen arviointiin, tutkimuksiin ohjaukseen sekä tuen suunnitteluun ja seurantaan. Kasvun ja oppimisen tuki järjestetään pääsääntöisesti lapsen omassa varhaiskasvatuspaikassa kodin tukea unohtamatta.

KVEO:n yhteystiedot
Heidi Lohi, 040 554 4011
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja (KVEO)

Psykologi

Psykologi on lasten vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön käytettävissä lapsen kehitykseen, kasvatukseen ja käyttäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi psykologi auttaa vanhemman jaksamiseen liittyvissä asioissa. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Psykologi tekee myös kehitystasonarvioita.

Psykologiin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi seuraavissa asioissa:

  • lapsen käyttäytymiseen ja kehitykseen liittyvät kysymykset
  • kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvät haasteet
  • lapsen huomioiminen vanhempien eron yhteydessä
  • lapsen suru
  • lapsen pelkoreaktiot
  • keskittymisen vaikeudet

Psykologin yhteystiedot

Psykologi

Puheterapeutti

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jossa arvioidaan ja kuntoutetaan kommunikaation, kielen, puheen ja äänen häiriöitä. Puheterapeutin käynnit ovat kunnan asukkaille maksuttomia ja aina luottamuksellisia. Puheterapeutin vastaanotolle pääsee terveydenhoitajan tai lääkärin lähettämänä, jolloin asiakas siirtyy puheterapiajonoon.

Puheterapeutin työnkuvaan kuuluu mm:

  • tutkimus- ja arviointikäynnit, joiden avulla arvioidaan puheterapiatarve
  • puheterapiajaksojen toteuttaminen
  • yksittäiset ohjaus- ja seurantakäynnit, joilla annetaan ohjeita ja materiaaleja kotiharjoittelua varten
  • lähiympäristöjen ohjaus ja konsultaatio
  • moniammatillinen yhteistyö (mm. varhaiskasvatuksen henkilökunta)

Puheterapeutin yhteystiedot

Puheterapeutti

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

Varhaiskasvatusmaksu on kiinteä kuukausimaksu. Maksun suuruuteen vaikuttavat perheen koko, perheen tulot ja lapsen sovittu hoitoaika. Varhaiskasvatuksen korkein maksu on 288 e/kk/lapsi. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksusta on säädetty varhaiskasvatuksen asiakasmaksulailla.

Yhteystiedot

Hallintopalvelusihteeri Kirsi Helminen, 044 732 8118
etunimi.sukunimi@sakyla.fi

Tiedoksi huoltajille

Paina kysymysmerkeissä saadaksesi lisätietoa.

Perheen vastuulla olevat asiat varhaiskasvatuksessa

Perheen vastuulla olevat asiat varhaiskasvatuksessa

Lapsi sairastuu – milloin takaisin varhaiskasvatukseen?

Sairasta lasta ei saa viedä päiväkotiin, ryhmikseen tai perhepäivähoitoon. Tarttuvaa tautia sairastava lapsi vie­dään varhaiskasvatukseen vasta, kun tauti ei enää tartu ja kun hän on terve. Lapsi on terve, kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota. Yksi kuumeeton (tms.) päivä sairastamisen jälkeen riittää normaalisti toipumisajaksi.

Flunssa eli nuhakuume

Flunssavirukset ovat erittäin tarttuvia. Ne tarttuvat herkimmin juuri ennen sairau­den puhkeamista ja ensimmäisinä päivinä sairastumisen jälkeen. Siksi ei ole mitään aihetta eristää lasta, kun tämä on jo sairastunut.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Influenssa

Influenssa on erittäin tarttuva tauti. Se leviää ilmaan yskittäessä ja niistäessä. Koko talo on tartunta-aluetta, eli kaikki taloon tulevat altistuvat tartunnalle.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Äkillinen välikorvatulehdus

Tartunta riippuu välikorvantulehduksen syystä. Jos tulehdus on viruksen aiheuttama, tauti leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Bakteerin aiheuttama tauti ei ole yhtä tarttuva. Välikorvatulehdus on usein seurausta pitkittyneestä flunssasta.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Silmätulehdus

Silmätulehdukset ovat yleensä samojen virusten aiheuttamia kuin hengitystietuleh­duksetkin ja esiintyvät tämän vuoksi usein erilaisten ylähengitystientulehdusten yh­teydessä. Tästä syystä varsinaista eristämistä ei tarvita, vaikka silmätulehdus leviää hengitystietulehduksen tavoin helposti lapsesta toiseen.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Parvorokko

Parvorokko on viruksen aiheuttama sairaus, joka ilmenee tyypillisesti lievien fluns­saoireiden yhteydessä. Tauti leviää pisaratartuntana ennen taudin varsinaista puh­keamista. Tauti ei vaadi eristystä eikä hoitoa.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Enterorokko

Tauti tarttuu pisaratartunnan kautta. Se tarttuu erityisesti lapsen ulosteesta käsiin ja niistä muihin lapsiin, mutta se tarttuu myös ilman kautta.

Koska tauti tarttuu suhteellisen helposti ja lapsi tartuttaa jo itämisaikana, taudin le­viämistä ei voida estää varhaiskasvatuksessa. On tavallista, että useampi lapsi sairas­tuu kerralla.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osal­listua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Vesirokko

Vesirokko on erittäin tarttuva tauti, jonka itämisaika on kaksi viikkoa. Tartunnan voi saada sekä ilmasta että kosketuksesta. Vesirokko tarttuu itämisaikana ja taudin puh­jettua aina siihen asti, kunnes kaikki ruvet ovat kuivia.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun kaikki ruvet ovat kuivia ja kun lämpö on normaali (väh. 5 vrk rakkuloiden ilmaantumisesta).

Ripuli ja oksentelu

Tärkein yksittäinen ripulin aiheuttaja on rotavirus, jota esiintyy selvästi kausiluontei­sesti talvella ja keväällä. Oksentelun aiheuttaja on useimmiten virus.

Oireileva lapsi ei saa mennä varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen voi mennä, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

Märkärupi

Märkärupi tarttuu kosketuksen ja esineiden välityksellä. Märkärupeaan kosketta­neella lapsella on bakteereita sormissaan. Kun lapsi koskettaa toista lasta, bakteerit leviävät. Samalla tavoin baktee­rit voivat levitä tavaroihin ja niistä toisiin lapsiin.

Märkärupi tarttuu niin kauan kuin haavautumat märkivät tai niissä on rupi. Vasta, kun ruvet ovat irronneet eikä uusia haavaumia tule, lapsi ei enää tartuta toisia. Mär­kärupi voi tarttua, vaikka tau­din hoito onkin aloitettu. Koska pienet lapset eivät osaa huolehtia puhtaudesta ja koska he kosket­televat haavaumia jatkuvasti, tartuntavaa­ra on olemassa.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun haavaumat ovat kuivuneet ja kaikki ruvet irron­neet (väh. 24 h suun kautta otettavan tai 48 h paikallisen mikrobilääkityksen aloit­tamisesta).

Kihomadot

Tauti tarttuu ihmisestä toiseen munien kautta. Munat ovat hyvin vastustuskykyisiä ja ne voivat säilyä aktiivisina jopa kaksi viikkoa pölyssä ja vuodevaatteissa. Jos lapsi on saanut kihomatoja, oletettavasti koko perhe on saanut tartunnan, vaikka muiden perheenjäsenten ulosteista ei löytyisikään kihomatoja. Koko perhe on sen vuoksi hoidettava lääkkeillä.

Lapsi voidaan viedä varhaiskasvatukseen, mutta kihomatotartunnasta on syytä kertoa työntekijöille, koska munat leviävät ja tarttuvat helposti varhaiskasvatuksessa. Kaikki tartunnan saaneet on syytä hoitaa yhtä aikaa, jotta munista päästään eroon.

Täit

Kaikki voivat saada täitartunnan riippumatta siitä, kuinka puhdas on. Pitkät ja likaiset hiukset eivät ole herkempiä saamaan täitä kuin lyhyet ja puhtaat hiukset. Täit elävät verta imemällä eivätkä liasta.

Täit leviävät ryömimällä päästä toiseen. Ne eivät osaa lentää eivätkä hyppiä, ja tar­tunta tapahtuu vain, jos kaksi päätä on pitkään kosketuksessa toisiinsa. Jos täitä ha­vaitaan, on syytä samanaikaisesti hoitaa kaikki perheenjäsenet. Täitartunnasta on syytä kertoa myös työntekijöille.

Lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen, kun päätäiden hoito on lopetettu.

Kun lapsi sairastuu

Lapsi aloittaa varhaiskasvatuksen

Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen herää usein monia suuria ja pieniä kysymyksiä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta löytyy hyvää tietoa näihin asioihin liittyen. Tutustu aiheeseen painamalla alla olevaa painiketta.

Lapsi aloittaa päivähoidon

Kotihoidon tuki

Alle 3-vuotiaiden vanhemmat voivat valita varhaiskasvatuspaikan sijaan kotihoidon tuen. Tuen saamiseen ja sen suuruuteen vaikuttavat lapsen ikä, sisarusten lukumäärä ja lisäosan saamiseen perheen tulot. Lisäksi edellytyksenä on, ettei tukeen oikeuttavalla lapsella ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa.

Kaikki lakisääteistä kotihoidon tukea koskevat asiat hoidetaan Kansaneläkelaitoksella.