Palvelusisältö

• Perhekeskusverkoston palvelut
• Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvola
• Äitiysneuvola
• Lastenneuvola
• Puheterapia
• Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
• Lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut
• Lapsiperheiden sosiaalipalvelut
• Perheoikeudelliset palvelut
• Perheneuvola
• Kohtaamispaikka Helmi
• Moniammatilliset tiimit
• Vammaispalvelut
• Pyydä apua! -nappi

Perhekeskusverkoston palvelut

Perhekeskus on palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille, nuorille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut. Perhekeskustoimintamallia ohjaa yhteiset, kansalliset linjaukset. Mallin tavoitteena on koota hajanaiset, eri tahojen tuottamat palvelut eheäksi kokonaisuudeksi, jolloin perheiden on helpompi löytää heille suunnatut palvelut. Tärkeä osa perhekeskusta on avoin kohtaamispaikka, jossa perheet voivat tavata toisiaan.

THL:n palvelukokonaisuus ja perhekeskuksen tehtävät

Euran perhekeskus

”Lapsiperheenä saamme jatkossa kaikki lapsen kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta tukevat palvelut oman alueemme Perhekeskuksesta. Perhekeskuksesta perheemme saa apua yhdellä kontaktilla silloin, kun sitä tarvitsemme, ilman pompottelua. Perhekeskuksen työntekijät miettivät yhdessä kanssamme, mitkä palvelut auttaisivat juuri meitä. Voimme myös tulla perhekeskuksen kohtaamispaikkaan tapaamaan muita vanhempia, lapsia ja nuoria.”

Perhekeskuksen kohtaamispaikoissa voit tavata muita lapsiperheitä. Avoimissa kohtaamispaikoissa voit tavata muita vanhempia, ja lapset saavat leikkikavereita. On oleskelua, touhua, tapahtumia ja vertaisryhmiä. Muilta vanhemmilta ja ammattilaisilta saat tukea.

Terveyskeskuksen kartta

Perhekeskuksen palvelut löydät Euran terveyskeskuksesta. Voit suurentaa kartan painamalla siinä. Näet tästä sijainnin kartalla (Google Maps).

Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvola

Perhesuunnittelu-ja ehkäisyneuvolan tavoitteena on seksuaaliterveyden edistäminen ja ylläpitäminen. Palvelut ovat suunnattu kaikille hedelmällisessä iässä oleville kuntalaisille. Käynnin yhteydessä voidaan käsitellä myös ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita ja ongelmia.

Palvelu on luottamuksellista ja käynnit ovat maksuttomia. Euralaiset alle 25-vuotiaat naiset kuuluvat maksuttoman ehkäisyn piiriin ja saavat heille suunnitellut ehkäisyvalmisteet maksutta perhesuunnitteluneuvolasta.

Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolassa:

• keskustellaan luottamuksellisesti kuukautisiin, seksuaaliterveyteen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista
• suunnitellaan ja aloitetaan hormonaalinen ehkäisy (ehkäisypillerit, ehkäisyrengas, ehkäisylaastarit, ehkäisykapseli, hormonikierukat) ja toteutetaan ehkäisyasiakkaiden seurantakäynnit
• otetaan gynekologisia näytteitä ja sukupuolitautitestejä sekä annetaan seksuaaliterveyteen liittyvää terveysneuvontaa ja hoitoa
• hoidetaan raskaudenkeskeytykseen ja naisen sterilisaatioon sekä lapsettomuuteen liittyvä neuvonta, tutkimukset ja jatkohoitoonohjaus

Äitiysneuvola

Äitiysneuvolassa seurataan lasta odottavan naisen raskauden kulkua sekä sikiön ja äidin vointia sekä annetaan terveysneuvontaa. Tavoitteena on edistää koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia vanhemmuuteen valmistautumisessa.

Raskauden aikana odottavaa äitiä tavataan äitiysneuvolassa säännöllisesti. Ensimmäinen tapaaminen neuvolaan sovitaan yleensä raskausviikolle 7-10. Molemmat vanhemmat ovat lämpimästi tervetulleita. Raskauden ajan käyntikertojen määrässä huomioidaan äidin ja koko perheen yksilölliset tarpeet. Käynnillä voi keskustella luottamuksellisesti mieltä askarruttavista asioista ja pohtia niitä yhdessä työntekijän kanssa

Raskauden ajan ultraäänet ja seulonnat tehdään äitiyspoliklinikalla.

Vastasyntyneen kotiin tehdään yleensä ensimmäiset neuvolatarkastukset kotikäynteinä ja niiden jälkeen äidin jälkitarkastus tehdään äitiysneuvolassa 6-12 viikon kuluttua synnytyksestä.

Neuvolasta saa tietoa myös erilaisista Kelan etuuksista ja yhteiskunnan tarjoamista palveluista muun muassa äitiysavustuksesta ja raskaus- ja vanhempainrahasta.

Tukea uusille vanhemmille neuvolasta

Erityisesti ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien elämässä alkaa vauvan syntymän jälkeen uusi aikakausi. Odotusaika ja vauvan syntymä tuovat mukanaan ilon ja onnen tunteita, mutta ne voivat herättää tulevissa vanhemmissa myös muita tunteita. Euran neuvolassa on aloitettu uusi toimintatapa vanhemmuuden tukemiseksi, jossa perhekeskuksen palveluohjaaja käy kaikkien ensisynnyttäjien luona.

Oman vanhemmuuden pohtiminen alkaa jo raskausaikana, sen vuoksi ensimmäinen käynti tai käynnit tapahtuvat raskauden loppuvaiheessa, jolloin perheen kanssa käydään läpi seuraavia asioita mm.

• Vanhemmuuteen liittyvät tunteet ja odotukset, perheen tukiverkosto ja ennakoidut muutokset perhe-elämässä

Palveluohjaaja käy perheessä myös, kun vauva on noin 2–3kk ikäinen. Silloin perheen kanssa keskustellaan seuraavanlaisia asioita:

• Synnytyskokemus
• Vanhempien ja vauvan välinen vuorovaikutus
• Vanhempien voimavarat vastata vauvan tarpeisiin ja perheen saama tuki lähipiiriltä

Jos perhe toivoo pidempää asiakkuutta, niin tapaamiset voidaan aloittaa säännöllisenä jo ennen vauvan syntymää tai sen jälkeen.

Lastenneuvola

Lastenneuvolassa lapsen kehitystä ja terveydentilaa seurataan vauvasta kouluikään. Tavoitteena on turvata lapsen normaali kasvu ja kehitys sekä ehkäistä sairauksia terveysneuvonnalla ja rokotuksilla. Perhettänne tuetaan yksilöllisesti erilaisissa kasvatukseen ja hoitoon liittyvissä tilanteissa. Omaan terveydenhoitajaan voi ottaa yhteyttä erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvissä kriiseissä. Kaikki perhettänne koskevat keskustelut käydään luottamuksellisesti.

Lastenneuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät tiivistä yhteistyötä mm. äitiysneuvolan, perheneuvolan, lapsiperheiden sosiaalipalveluiden ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan sekä fysioterapeutin ja puheterapeutin kanssa. Lastenneuvolan kautta perheenne voi ohjautua myös Perhekeskuksen moniammatillisen lapsiperhetiimin palveluihin.

Imetysneuvola – uusi palvelu Euran neuvolassa

Satasairaalan pilotoima imetysneuvolatoiminta alkaa elokuussa 2022 kahdessa eri Satakunnan neuvolassa, Eurassa ja Pohjois-Porissa. Imetysneuvola toimii Euran neuvolan tiloissa. Imetysneuvolassa on mahdollisuus saada tehostettua imetysohjausta sekä tukea ja apua erilaisiin imetyspulmiin (esim. vauvan imuotteeseen, pienen vauvan kasvun haasteisiin, imettämisen aikaiseen kipuun, kireän kieli- tai huulijänteen arvioon tai lisämaidon vähentämiseen liittyen).

Puheterapia

Eurassa lapsi ohjautuu puheterapeutille yleensä lastenneuvolan tai varhaiskasvatuksen kautta. Myös kouluterveydenhuollosta ja kouluista voidaan tarvittaessa ohjata lapsi puheterapeutille. Puheterapiakäynneille voidaan tulla esimerkiksi seuraavista syistä: äännevirheet, epäselvä puhe, puheen kehityksen viive, puheen ymmärtämisen vaikeudet, kontaktihäiriö tai poikkeavuus vuorovaikutuksessa, äänihäiriö, änkytys ja ongelmat syömisessä tai nielemisessä. Puheterapeutti arvioi, onko kyseessä normaali, viivästynyt vai poikkeava puheen ja kielen kehitys. Puheterapeutti tekee jatkosuunnitelman yhteistyössä lapsen lähiympäristön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Puheterapeutti voi ohjata kotiin ja lapsen lähiympäristöön keinoja tukea lasta hänen haasteissaan. Puheterapiakäynteihin sisältyy tärkeänä osana itsenäisesti tehtävät kotiharjoitukset. Myös lapsen ja perheen motivaatio kuntoutukseen on merkittävä tekijä lapsen taitojen kehityksen kannalta.

Asioi lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa tai koulussa

Mikäli lapsen puheen tai kielen kehitys huolestuttaa, kannattaa asia ottaa ensin puheeksi lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Sieltä voi tarvittaessa pyytää lähetteen tai suosituksen puheterapiakäynnille.

Lasten kielellisiä taitoja on hyvä tukea kotona osana arkea, vaikka erityistä huolta ei olisikaan. Jo vauvaikäisen puheen kehitykseen on hyvä kiinnittää kotona huomiota. Taaperoiden ja sitä vanhempien lasten kielellisiä taitoja voidaan tukea esimerkiksi lukemalla kirjoja yhdessä keskustellen. Myös lapsen ottaminen mukaan arkiaskareisiin ja aikuisen puheen mukauttaminen lapsen ikätasolle sopivaksi tukevat kielellisten taitojen tyypillistä kehitystä.

Yksi puheterapiaan usein yhdistettävä lievä haaste on R-äännevirhe. Tyypillisesti lapsi osaa R:n puheessa viimeistään 6-vuotiaana. Neuvolassa ja varhaiskasvatuksessa seurataan äänteen kehitystä, ja annetaan tarvittaessa kotiharjoitteluohjeita. Jos lapsi on kovin motivoitunut R:n oppimiseen ja hänen puheessaan ei muuten ole äännevirheitä, voi äänneharjoittelun aloittaa 5-vuotiaana.

Liitteitä

• Keskusteleva lukeminen
• R-paketti puheterapia
• Vauvaikäisen puheen ja kielen kehityksen tukeminen

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuollon palvelut on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Kouluterveydenhuollossa jatketaan neuvolassa alkanutta lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin sekä koko perheen hyvinvoinnin tukemista. Kouluterveydenhuolto tekee tiivistä yhteistyötä opettajien, koulukuraattorien ja koulupsykologien kanssa. Tietojen siirto tapahtuu asiakkaan luvalla ja salassapitosäännöksiä noudattaen, ja kaikki keskustelut käydään luottamuksellisesti. Kouluterveydenhuollon henkilöstö on mukana laatimassa koulun opiskeluhuollon suunnitelmaa ja siihen sisältyviä oppilaiden hyvinvointia edistäviä tai erilaisiin ongelma- ja kriisitilanteisiin liittyviä toimintamalleja.

Kouluterveydenhoitajiin voi olla yhteydessä puhelimitse puhelinaikoina tai Wilma-viestillä.

Terveystarkastukset

Kouluterveydenhuollon rungon muodostavat määräaikaiset terveystarkastukset ja niihin sisältyvä yksilöllinen terveysneuvonta. Oppilaalla on terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla. Tarkastuksissa arvioidaan oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa suhteessa ikään ja kehitysvaiheeseen ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Määräaikaisten tarkastusten lisäksi oppilaalle voidaan järjestää tarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan.

Laaja terveystarkastus tehdään 1., 5. ja 8. luokalla. Laajoissa terveystarkastuksissa arvioidaan koko perheen hyvinvointia, minkä vuoksi myös vanhemmat osallistuvat näihin tarkastuksiin. Laajojen terveystarkastusten yhteydessä oppilas ja/tai vanhemmat täyttävät esitietolomakkeet, jotka käsitellään terveystarkastuksessa. Laaja terveystarkastus sisältää sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanoton.

Terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia lapsille, nuorille ja perheille. Kouluterveydenhuollon järjestämistä ja sisältöjä määrittävä asetus (338/2011) velvoittaa kuitenkin selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarvetta. Tämä toteutetaan esimerkiksi yhteydenottona perheeseen tai tekemällä yhteistyötä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa.

Kouluterveydenhuolto tarkastaa kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden yhteistyössä monien muiden tahojen kanssa joka kolmas vuosi.

Kouluterveydenhuollossa jatketaan lastenneuvolassa aloitetun rokotusohjelman toteuttamista.

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto on osa opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut.

Opiskeluterveydenhuollon palvelut on Eurassa tarkoitettu lukion opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja opiskeluyhteisön hyvinvointia.

Opiskelijalle järjestetään terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä vuonna. Lääkärintarkastus tehdään ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Terveystarkastuksen avulla saadaan kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista. Tarkastuksen yhteydessä annetaan opiskelijalle yksilöllistä terveysneuvontaa, jonka avulla vahvistetaan opiskelijan omia valmiuksia edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia.

Opiskelijoiden ajanvaraus terveydenhoitajan suorittamaan terveystarkastukseen hoidetaan ensisijaisesti Wilmassa olevan järjestelmän kautta.

Opiskelijoille kuuluvat myös yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut ja tutkimukset, jotka järjestetään Euran sote-keskuksessa. Koska lukion kouluterveydenhoitaja ei ole Euran lukiolla paikalla jokaisen arkipäivänä, opiskelija ohjataan sairaanhoidollisia toimenpiteitä varten tarvittaessa Euran sote-keskukseen sairaanhoitajan vastaanotolle. Seksuaaliterveys- ja ehkäisyasioissa opiskelija voi kääntyä myös Euran perhesuunnitteluneuvolan puoleen.

Lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut

Psykiatrinen sairaanhoitaja tukee ja auttaa lapsia, nuoria ja heidän perheitään, kun arjessa on huolenaiheita, joihin omat keinot eivät tunnu riittävän. Psykiatrinen sairaanhoitaja toimii perusterveydenhuollossa hoitavana tahona myös tilanteissa, joissa lapsella tai nuorella on mielenterveyden häiriöitä. Psykiatriseen sairaanhoitajaan voi olla yhteydessä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• omien vahvuuksien löytäminen, itsetunnon tukeminen
• haasteita kaverisuhteissa tai perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa
• haasteita itsehillinnässä tai omien/toisten rajojen ymmärtämisessä

Psykiatrinen sairaanhoitaja tekee yhteistyötä esimerkiksi kouluterveydenhuollon, perheneuvolan, opiskelijahuollon toimijoiden sekä koulun ja lapsiperheiden sosiaalityön henkilökunnan kanssa. Psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotolle voi hakeutua itse tai edellä mainittujen tahojen kautta. Myös erikoissairaanhoidosta voidaan ohjata jatkohoitoon psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle.

Psykiatrisilla sairaanhoitajilla on vastaanottotilat Euran sote-keskuksessa, mutta he tapaavat lapsia ja nuoria myös kouluilla.

Nuorten tunnevärikylpy-näyttely

Nuorten tunnevärikylpy- näyttely suunniteltiin ja toteutettiin nuorten mielenterveystyöhön lahjoitetun rahan myötä. Raha mahdollisti taidetarvikkeiden hankinnan, luovien menetelmien käyttämisen tunnetyöskentelyssä ja jokaisen taiteilijan yksilöllisen taiteellisen tuotoksen maalaamisen tunnevärikylpy- näyttelyyn.

Osa töistä tehtiin yksilötöinä vastaanotolla, osa ryhmätöinä kuvataidepajoilla. Kaikki taiteilijat ovat anonyymejä ja tasa-arvoisia. Osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Nuorten into luovaan työskentelyyn näkyy lopputuloksena ja valmiina töinä taidenäyttelyssä.

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat euralaisille lapsiperheille suunnattua palvelua, joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä perheiden omaa selviytymistä haastavissa elämäntilanteissa. Vuonna 2015 tuli voimaan uusi sosiaalihuoltolaki, joka koskee kaikkia asiakkaita lapsista vanhuksiin. Tavoitteena on ollut madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalveluita muiden peruspalvelujen yhteydessä, vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korvaavien toimenpiteiden tarvetta.

Millaisissa asioissa autamme?

• jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen
• asumisen puutteisiin ja asunnottomuuden uhkaan liittyvissä asioissa
• äkillisiin kriisitilanteisiin
• lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin mahdollistamiseksi
• päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta tai muusta sairaudesta tai vammasta johtuen

Työskentely alkaa, kun sinä tai perheen jäsen ottaa yhteyttä lapsiperheiden sosiaalipalveluihin tai sosiaalipäivystykseen. Työskentely voi alkaa myös, jos lapsesta, nuoresta tai perheestä vastaanotetaan ilmoitus viranomaiselta tai muulta taholta. Sosiaalihuollon työntekijä arvioi jokaisen yhteydenoton/ilmoituksen ja käynnistää palvelutarpeen arvion.

Palvelutarpeen arviointi

Palvelutarpeen arviointi toteutetaan yhtenä tai useampana tapaamisen, jossa tavataan tilanteen mukaan yhdessä tai erikseen perheesi jäseniä sekä tarvittaessa muita läheisiä ihmisiä ja ammattilaisia. Palvelutarpeen arviointiin kuuluu lapsen tai nuoren tapaaminen ja osallistaminen arviointityöskentelyyn ja tuen tarpeen selvittämiseen. Tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys kokonaistilanteesta ja löytää yhdessä ratkaisuja, jotka tukisivat perhettäsi parhaiten. Koska jokainen perhe on erilainen, myös jokainen palvelutarpeen arviointi on erilainen ja se toteutetaan sinun sekä perheesi jäsenten yksilölliset tarpeet, toiveet ja mielipiteet huomioiden. Palvelutarpeen arvioinnin aikana selvitetään tarvittaessa myös lastensuojelun tarve. Palvelutarpeen arvioinnista tehdään yhteenveto ja perheen kanssa keskustellaan johtaako arviointi lapsiperheiden sosiaalipalvelujen tai lastensuojelun asiakkuuteen. Mikäli asiakkuus lapsiperheiden sosiaalipalveluissa tai lastensuojelussa alkaa, tehdään päätöksiä myönnettävistä palveluista sekä yleensä myös asiakassuunnitelma.

Sosiaalihuoltolain mukaisiin lapsiperheiden sosiaalipalveluihin kuuluvat mm.:

• sosiaaliohjaus ja sosiaalityö
• sosiaalinen kuntoutus
• perhetyö
• kotipalvelu
• kasvatus- ja perheneuvonta
• lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
• päihde- ja mielenterveystyö
• talousneuvonta, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, sosiaalinen luotto

Perheoikeudelliset palvelut

Perheoikeudellisilla palveluilla turvataan lapsen hyvinvointi ja tasapainoinen kehitys esimerkiksi silloin, kun vanhemmat eroavat. Palveluilla tarjotaan apua lasta koskevien sopimusten ja selvitysten kanssa esimerkiksi isyyteen, lapsen huoltoon ja elatukseen liittyen. Seuraavassa on esitelty perheoikeudellisia palveluita. Eurassa näiden palveluiden antamisesta vastaa lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä Tarja Valtonen, puh. 044 4224411 (klo 9-10).

Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen

Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai muut henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Jos huoltajat eivät asu yhdessä, on ratkaistava, kumman luona lapsi asuu ja miten lapsen oikeus tavata vanhempaansa toteutetaan. Vanhemmat voivat laatia lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisista lastenvalvojan luona kirjallisen sopimuksen.

Lisätietoja huollosta, tapaamisista ja asumisesta saa tietoa mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta:

Lapsen elatus

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen ja vanhemmilla on velvollisuus huolehtia siitä kykyjensä mukaan. Vanhemmalle voidaan vahvistaa velvollisuus suorittaa elatusapua, mikäli lapsi ei pysyvästi asu hänen luonaan tai jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Lastenvalvoja auttaa vanhempia elatusavun laskemisessa ja elatussopimusten sopimusten laadinnassa. lastenvalvoja myös vahvistaa sopimukset.

Sosiaalitoimen selvitys tuomioistuimelle

Jos vanhemmat eivät kykene sopimaan lapsen huollosta, tapaamisesta tai asumisesta keskenään tai lapsenvalvojan luona, haetaan ratkaisua tuomioistuimesta. Asian selvittämiseksi tuomioistuin pyytää tarvittaessa sosiaalilautakunnalta olosuhdeselvityksen lapsen ja perheen tilanteesta.

Perheasioiden sovittelu

Perheasioiden sovittelun tarkoituksena on antaa apua ja tukea silloin, kun perheessä esiintyy ristiriitoja. Sovittelu on tarkoitettu lapsiperheille, joissa vanhemmat miettivät eron mahdollisuutta tai perheille, joissa vanhemmat ovat jo eronneet ja perhe pyrkii sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Eurassa perheasioiden sovittelut toteutetaan perheneuvolan sosiaalityöntekijän ja lastenvalvojan parityönä.

Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvottu vaihto

Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa harkitaan pääasiassa silloin, kun tapaamisten toteuttamiseen liittyy lapsen henkiseen tai fyysiseen turvallisuuteen liittyvää huolta tai uhkia. Tarkoituksena on, että lapsen oikeus tavata vanhempiaan toteutuu lapsen edun mukaisella tavalla. Kyseeseen voivat tulla joko valvottu vaihto, tuettu tapaaminen tai valvottu tapaaminen. Yleensä valvotuissa vaihdoissa, tuetuissa tapaamisissa ja valvotuissa tapaamisissa on olemassa käräjäoikeuden päätös. Vanhemmat voivat myös sopia niistä lastenvalvojan luona.

Isyyden selvittäminen

Isyyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia tietoja isyyden todentamiseksi ja vahvistamiseksi. Selvittäminen koskee useimmiten avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia, mutta tietyin edellytyksin voidaan selvittää myös avioliiton aikana syntyneen lapsen isyyttä. Isyyden selvittämiseen voi liittyä oikeusgeneettinen isyystutkimus. Toisinaan on tarvetta myös kumota isyys.

Äitiyden selvittäminen

Äitiyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia tietoja, joiden perusteella lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti. Lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella, mikäli lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää.

Adoptio

Adoptioneuvonnan ja kansainvälisen adoptiopalvelun yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle (STM). Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira) toimiva adoptiolautakunta myöntää adoptioon tarvittavan luvan. Adoptioasioissa vanhempia neuvotaan olemaan yhteydessä Pelastakaa Lapset ry:n Länsi-Suomen aluetoimistoon.

Perheneuvola

Mitä perheneuvolassa teemme?

Kasvatus- ja perheneuvolassa autamme lasta hänen hyvinvointinsa haasteissa, yksilöllisessä kasvussa ja myönteisessä kehityksessä yhteistyössä vanhempien kanssa. Annamme myös tukea vanhemmuuteen ja lapsiperheiden haasteisiin perheen ja lapsen eri kehitysvaiheissa. Vahvistamme perheiden omia voimavaroja.

Kasvatus- ja perheneuvolasta saa apua perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisten taitojen tutkimuksiin ja arviointeihin. Annamme ohjausta ja neuvontaa. Kasvatus- ja perheneuvonta toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Työ on suunnattu kaikille lapsiperheille. Palveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti tai viranomaisen ohjauksella. Lähetettä ei tarvita.

Missä asioissa autamme?

Kasvatus- ja perheneuvolasta voit sada apua perheen kriisitilanteessa, kuten avioerossa, onnettomuuden, sairauden tai kuoleman kohdatessa. Apua voit saada myös, jos lapsesi tarvitsee psykologista tutkimusta tietojensa/taitojensa tai kehityksellisten haasteidensa kanssa, tunne-elämänsä tai käyttäytymisensä suhteen. Perheneuvolasta saat apua, jos tarvitset tukea vanhemmuuteesi tai apua vuorovaikukseen perheenjäsenten välillä.

Perheneuvolan työntekijät ovat erikoistuneet perhe- ja vuorovaikutustaitojen tutkimiseen ja hoitoon erilaisia menetelmiä käyttäen. Hoidosta ja tutkimuksista sovitaan aina yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Perheneuvolassa on mm. seuraavanlaisia ”polkuja”:

• tutkimus; lapsen tutkimus, paritutkimus, perhetutkimus, vanhemmuustutkimus
• hoito; pariterapia, perheterapia, tukea antava yksilöterapia, vanhemmuusterapia
• eroauttaminen; perheasioiden sovittelu, erovanhemmuuden pelisäännöistä sopiminen, kriisiterapia

Miten toimimme?

Kasvatus- ja perheneuvolan psykologilla ja sosiaalityöntekijällä on pääsääntöisesti kerran päivässä puhelinaika, jolloin voi tehdä ajanvarauksen tai saada ohjantaa ja neuvontaa. Suurin osa perheneuvolan ajanvarauksista tulee puhelinkontaktin kautta. Puhelimessa työntekijät ottavat perheen ja lapsen perustiedot ylös ja siinä sovitaan ensimmäinen vastaanottoaika. Alkuarviointi sisältää 1-3 käyntiä ja niiden pohjalta tehdään suunnitelma yhdessä asiakkaan/perheen kanssa. Toteutuneen suunnitelman jälkeen arvioimme yhdessä asiakkaiden kanssa, onko tavoitteet saavutettu. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Tärkeää on, että asiakkaat tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi ja että lasten näkökulma tulee näkyväksi.

Kohtaamispaikka Helmi

Tervetuloa tapaamaan kohtaamispaikka Helmeen muita lapsiperheitä! Älä jää yksin.

Helmessä voit tavata muita vanhempia. Lapset saavat leikkikavereita. On oleskelua, touhua, tapahtumia ja vertaisryhmiä. Muilta vanhemmilta ja ammattilaisilta saa tukea. Helmeen ovat tervetulleita kaikki lapset, heidän perheensä ja läheisensä. Toiminta on maksutonta.

Helmessä on ryhmiä lapsille, nuorille, aikuisille sekä perheille. Meillä toimii mm. perhekahvila, nuorten kaffepaussi, neulekahvila, erityislasten vanhemmille suunnattu iltakahvila sekä esikoiäitien ryhmä. Ryhmien lisäksi Helmessä jaetaan tarvitseville perheille ruokakaseja aina tiistai iltapäivisin Klo: 14.00 alkaen.

Näistä ryhmistä ja niiden aikatauluista saat lisätietoa perhekeskuksen palveluohjaajalta puh. 044 422 4433 tai tutustumalla facebookissa Euran perhekeskuksen sivuille. Perhekeskuksen facebook sivuilta saat tietoa myös muusta kunnassa tapahtuvasta lapsiperheiden tapahtumista.

Esikoisäitien ryhmä

Esikoisäitien ryhmää vetävät perhekeskuksen palveluohjaaja yhteistyössä neuvolan kanssa. Ryhmässä tavoitteena on, että samassa elämäntilanteessa olevat äidit tutustuvat tosiinsa sekä saavat tietoa kunnan vauvapalveluista!

Ryhmään kutsutaan kaikki euralaiset äidit, jotka ovat synnyttäneet esikoisensa. Ryhmä kokoontuu perhekeskuksen kohtaamispaikka Helmessä (Satakunnankatu 12) torstaisin Klo: 9.30–11.00.

Ryhmässä on ohjelmassa aina joku vanhempia kiinnostava teema esim. vauvahieronta, varhainen vuorovaikutus ja sen tukeminen, vauvojen ja taaperoiden ensiapu. Lisäksi ryhmässä on tarjolla pientä purtavaa sekä hyvää seuraa.

Moniammatilliset tiimit

Perhekeskuksen yksi keskeinen toimintaperiaate on säännöllisesti kokoontuvat perhekeskuksen moniammatilliset lasten ja nuorten tiimit.

Tiimityöskentelyn tavoitteena on moniammatillinen näkökulma ja yhteistyö siten, että tarvittavat työntekijät auttavat perhettä yhdessä, eikä perheen tarvitse hakea apua monen eri ammattilaisen luota.

Moniammatilliseen perhekeskuksen tiimiin voit olla yhteydessä, kun lapsen tai perheen asioissa tarvitaan useamman ammattilaisen näkemystä ja osaamista. Koko perhe voi osallistua tiimin tapaamiseen, ja perheen halutessa myös heidän läheisensä ovat tervetulleita mukaan.

Tiimissä kartoitetaan tilannetta yhdessä ja tehdään suunnitelma lapsen ja perheen auttamiseksi sekä tukemiseksi. Tavoitteena on löytää ja tarjota perheille heidän tarvitsemaansa apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asiat käsitellään luottamuksellisesti.

Perhe voi ohjautua tiimin asiakkuuteen mistä tahansa lapsiperhepalvelusta tai ottaa itse yhteyttä perhekeskuksen palveluohjaajaan. Etukäteen ei tarvitse tietää, mitä palvelua tarvitsee, sillä meidän tehtävämme on selvittää tarvittava tuki yhdessä perheen kanssa.

Vammaispalvelut

Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia selviytyä jokapäiväisen elämän toiminnoista.

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ovat mm. asunnon muutostyöt, henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelu, palveluasuminen ja kuntoutusohjaus. Palvelujen ja tukitoimien järjestämiseksi tehdään palvelutarpeen arviointi yhdessä asiakkaan/perheen kanssa ja laaditaan palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelma on toimintasuunnitelma, johon kirjataan asiakkaan tarvitsemat palvelut ja tukitoimet. Päätökset palveluista tehdään erikseen. Lisäksi kehitysvammaiselle asiakkaalle laaditaan erityishuolto-ohjelma (EHO).

Alle 18-vuotiaan omaishoidon tuki

Omaishoidon tuki on vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavan läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuen arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasoa vastaava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Hoidettava ei selviä itsenäisesti ikätasoon liittyvistä arkitoimista, vaan vaatii jatkuvasti päivittäisissä toimissaan erityistä hoitoa, apua, ohjausta tai valvontaa (esim. syöminen, pukeminen, peseytyminen, wc-toimet).

Vammaispalveluihin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä

Kuntoutusohjaus

Suunnattu euralaisille perheille joilla on kehitysvammainen lapsi. Yhteyttä kannattaa ottaa heti kun jokin asia askarruttaa tai vaikka haluaisit vaan jutella. Kuntoutusohjauksen tarkoitus ja tavoite on mahdollistaa perheelle mahdollisimman sujuva arki erilaisin kuntoutuksellisin keinoin. Voimme olla yhteydessä niin usein kuin tarve on, tehdään yhdessä suunnitelma. Kuntoutuksellisia elementtejä työssäni ovat esim. kuvalliset menetelmät (toimintataulut, viikko-ohjelmat, sosiaaliset tarinat ym), neuropsykiatrinen valmennus (nepsy), kognitiivinen terapiatyö, PRT (Pivotal response training). Autan perhettä kaikissa elämän osa-alueissa mm.

• Kelan tukien hakeminen.
• Keskusteluapu, ohjaus ja neuvonta.
• Palvelujen hakeminen ja yhteensovittaminen.
• Koulun käynnin haasteet, koulukäynnit, päiväkotikäynnit.
• Haasteet arjessa, menetelmällinen ohjaus.
• Kommunikaatioon liittyvä ohjaus ja neuvonta.
• Kaikissa arjen asioissa. Pohditaan yhdessä ja mietitään ratkaisuja tilanteeseen.

Työtä ohjaa yksilöllisyys, perheen kunnioittaminen ja itsemääräämisoikeus, kuunteleminen ja läsnäolo. Tärkeää on luottamuksellinen suhde ja rinnalla kulkeminen. Minuun voi olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse, viestein/WhatsApp tai tulla käymään.

Pyydä apua! -nappi

Osana Satakunnan eAsioinnin käyttöönottoa myös Eurassa on otettu käyttöön Pyydä apua! -nappi. Yhteydenoton voi tehdä milloin ja mistä vain, liittyen lasten ja nuorten ja perheiden asioihin.

Kysymyksesi voi olla mikä tahansa, omaan tilanteeseesi tai perheenjäsenen, ystävän tai muun läheisen avun tai tuen tarpeeseen liittyvä. Kysymykseesi vastaavat 1-3 arkipäivän kuluessa palveluohjaajat, joilla on pitkä kokemus erilaisista perheiden tilanteista.