0

Seminaarit, koulutukset ja muut tilaisuudet

Työllistymis- ja valmennuspalveluiden foorumit

Foorumeita järjestettiin kaksi kertaa vuodessa. Tilaisuuksissa törmäytettiin keskeisiä tahoja ja aktivoitiin uusia ajatuksia työllistymisen asiantuntijoille.

Avaa foorumeiden sisällöt painamalla päivämäärissä.

3/2016

Materiaalit

11/2016

Materiaalit

3/2017

Tilaisuuden pääpuhujana oli nykyisyydenselittäjä Petri Rajaniemi:

Liiketoiminta alkaa aina ihmisestä ja päättyy ihmiseen. Luottamusta ja yhteistyötä voidaan mitata yksinkertaisella kysymyksellä: ”Jos tuo toinen voisi yksin päättää, niin haluaisiko hän minulle hyviä asioita?” Jos vuorovaikutuksen lähtökohtana on epäluuloa ja epävarmuutta, ovat molemmat hukanneet mahdollisuudet, innostuksen ja päämäärän.

Perinteiset rakenteet ja toimintatavat ovat murroksessa. Voimakkaassa toimintaympäristön muutoksessa Ihmiselle on tärkeää tietää, että tekemisellä on merkitystä. Kun tulevaisuus näyttää epävarmalta ihmistä pitää auttaa ymmärtämään oma paikkaansa ympäröivässä maailmassa ja historian kulussa. Merkityksen ymmärtäminen saa uupuneenkin innostumaan ja auttaa löytämään yhteiselle tekemiselle oikean suunnan.

“Uusi ja parempi tulos syntyy vasta, kun toiminta muuttuu. Toiminta muuttuu vasta, kun ajattelu muuttuu. Ajattelu muuttuu vain kyseenalaistamalla entinen ajattelu.”

Disruptiot ovat uusia, innovatiivisia ilmiöitä, jotka pakottavat miettimään toimintaa yrityksissä ja organisaatioissa uudestaan. Menestyjiä ovat ne, jotka sopeutuvat nopeasti muutoksiin, eivätkä kuuntele vieläkin voimakkaana kuuluvaa vastustusviestintää: ” ei noin saa tehdä.”

Materiaalit

11/2017

Materiaalit

Asiakaspalautteita tilaisuuksista

  • Työllistämis- ja valmennuspalveluiden -foorumi ja asiakaspolkuseminaari olivat hyödyllisiä sekä SataPolun mahdollistama jatkuva verkostoyhteistyö on ollut toimivaa.
  • SataPolku on kokoava puolueeton toimija ja asioiden esille nostaja ja ajankohtaisiin asioihin paneutuja, jolloin kenttä saa ajankohtaista tietoa ajantasaisesti.

Asiakaspolkuseminaari

Tilaisuuden tavoite

Asiakaspolkuseminaarin tavoitteena on ollut törmäyttää työllisyydenhoidon avaintoimijoita ja tuoda viranomaiset saman pöydän ääreen. Tilaisuudessa löydettiin ratkaisuja yritysyhteistyöhön, täsmennettiin kolmannen sektorin roolia ja painotettiin palveluiden asiakaslähtöisyyttä.

Materiaalit

Typotorstait 2016-2017

Tilaisuuksien tavoitteet

Tilaisuuksissa esiteltiin työvoimapoliittista avustusta saavien hankkeiden sekä ESR-hankkeiden sisältöä ohjaaville tahoille.

  • 1.9.2016 Satakunnan Monikulttuuriyhdistys
  • 29.9.2016 Kiertopiste
  • 20.10.2016 Karhuseutu: Lähde mukaan
  • 10.11.2016 Porin kaupunki: Step by Step
  • 23.2.2017 SPR Kontti

Materiaalit

Työpaikkavalmentaja-
valmennukset

Koulutussarjan tavoitteena oli lisätä kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta järjestöissä ja kunnissa. Koulutuksissa annettiin ohjaustyöhön työkaluja ja kannustettiin valmentajia kehittämään ohjausosaamistaan. Valmennusta järjestettiin myös ryhmämuotoisena kahdelle ryhmälle. Valmennuskertoja oli neljä/ryhmä.

Valmennuksien järjestäjä:
Satakoulutus / Motive Group Oy
Nanna Viherranta
nanna.viherranta@satakoulutus.fi

Tapahtumat

  • 7.6.2016 – Työhönvalmennus osana ohjausta

Avaa otsikot painamalla niissä.

Työpaikkavalmentajakoulutus 1

Materiaalit

Työpaikkavalmentajakoulutus 2

Materiaalit

Työpajojen teemaryhmät

Työpajojen teemaryhmässä kehitettiin työpajojen asiakasosallisuutta ja ideoitiin yhdessä uusia palvelutapoja. Ryhmissä oli mukana mm. asiakkaita, työpajojen työntekijöitä, Satakunnan TYPin johtaja ja TE-toimiston virkailijoita.

Välityömarkkinatoimijoiden toimintaedellytykset ja rahoitusmahdollisuudet -koulutuspaketti

Koulutuspaketti koostui rahoittajaviranomaisten infotilaisuudesta Helsingissä ja yhteisistä purkupäivistä Satakunnassa. Koulutuspäivissä mukana olivat mm. Satakunnan yhteisökeskus ja typo-hankkeiden toteuttajia.

ESR-hankkeiden yhteistyötilaisuudet

Tilaisuuksien tavoitteena oli törmäyttää Satakunnan ESR-hankkeita etsiä synergiaetuja eri hanketoimijoiden yhteistyöstä.

12/2015

10/2017

Materiaalit

Muutos- ja tulevaisuus -teemaseminaari – Kasvupalvelu-uudistus: työllisyyden uudet mallit, lisäarvoa hyvinvoinnista

TYP-toimintaan liittyvät tilaisuudet

  • 11.4.2016 – TYP Kick off
  • 27.5.2016 – TYP-kehittämispäivä
  • 27.9.2016 – TYP-teemaryhmä
  • 7.12.2016 – TYP-teemaryhmä
  • 31.5.2017 – Satakunnan TYPin kehittämispäivä
  • 13.9.2017 – Etelä-Pohjanmaan monialainen yhteispalvelu (benchmarking)
  • 13.9.2017Työllisyyspalvelut Avanti (benchmarking)

Työpajaverkoston kehittäminen

  • 21.4.2016 – Satakunnan ALU-verkoston ja TE-toimiston yhteistyöpalaveri sekä SataPolku-hankeyhteistyö
  • 27.9.2016 – ALU-verkoston ja Kelan yhteistyöpalaveri

Välityömarkkinoiden kehittäminen

  • 12.10.2016 – Välityömarkkinoiden tuotteistamis- ja vaikuttavuuspaja
  • 2.2.2017 – Välityömarkkinatoimijat, Pori
  • 16.5.2017 – Välityömarkkinatoimijat, Pori
  • 14.9.2017 – TYPOjen hyvät käytännöt
  • 20.9.2017 – Välityömarkkinatoimijat, Pori
  • 13.3.2018 – Porilaiset välityömarkkinat – Väylä työllistymiseen

Sote-palveluiden integraatio ja työttömien työkyvyn tukeminen

Sote-palveluiden integraatio ja työttömien työkyvyn tukeminen -seminaari kokosi 17.1.2018 Porin perusturvan auditorion täyteen väkeä. Tilaisuudessa kuultiin lääkäreiden vahva näkemys työttömien työkyvyn ja palvelutarpeiden selvittämiseen liittyvistä haasteista, mutta myös onnistuneen asiantuntijayhteistyön merkityksestä.

Mika Virtala, Rauman terveyskeskuksen ylilääkäri ja Parempaa työkykyä – hankkeen lääkäri

Joukkoehengen rakentuminen sotessa

”Ryhmässä toimiminen on kova laji.”

Mika Virtala kertoi saaneensa parhaimmat opit ryhmätyöhön ja joukkuehengen rakentumiseen toimiessaan valmentajana Rauman Pallo-Iiroissa. Niin asiantuntijayhteistyössä kuin pelikentälläkin luottamus rakentuu arvostuksesta, avoimuudesta ja reiluudesta. – Näkemällä muissa mahdollisuuksia ja toimimalla ihmisen eduksi, synnytetään yhdessä vahvaa osaamista, jolla pärjätään tiukoissakin tilanteissa.

Kukaan ei ole joukkuetta isompi

Kun auttamisen palveluketjussa oma ”pelipaikka” hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla ja pidetään yhteisistä pelisäännöistä kiinni, syntyy tahtotila – yhteinen joukkuehenki, jolla viedään asioita maaliin. Parhaat käytännöt syntyvät arjen keskellä ymmärtämällä ihmisen elämäntilanne riittävän kokonaisvaltaisesti. Kun työtön kokee olevansa syrjässä ja henkinen tappioputki on ollut pitkään päällä, pitää ihminen tsempata mukaan toimintaan, sillä liike on lääkkeistä parhain, vakuutti Virtala.

Kuntoutuslääkäri Raija Kerätär, Oorinki Oy:n toimitusjohtaja

”Työttömyydellä radikaaleja vaikutuksia ihmisen terveyteen.”

Kelan asiantuntijalääkäri Raija Kerätär toi rohkeasti esiin pitkään työttömänä olleiden työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyviä haasteita ja puutteellisuuksia. – Aloittaessani kuntoutuslääkärinä, päässäni alkoivat nopeasti hälytyskellot soida, kun huomasin, että työttömät ovat paljon sairaampia kuin työlliset ja suuri osa työttömistä on lähes kokonaan hoidon ja kuntoutuksen ulkopuolella.

Syitä ihmisen salpautuneeseen työuraan on usein vaikea tunnistaa eikä työ- ja toimintakykyisyys selviä vastaanotolla. Terveystarkastus ei ole riittävä työkyvyn tukemisen tai työllistymisen näkökulmasta. Työkyvyn arviointi perustuu toisenlaiseen teoriaan ja intresseihin kuin terveystarkastus.

Työkykyarviossa todetut sairaudet (Kerätär, Karjalainen2010)

  • Pitkäaikaistyöttömyys lisää mielenterveyden häiriöiden, erit. ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöiden riskin x 2
  • Pitkäaikaistyöttömien kuolleisuus x 1,6
  • Nuorehkoilla miehillä pitkä työttömyys (500pv) heikentää
  • kromosomien puolustusjärjestelmää ja saattaa edistää
  • vanhenemiseen liittyvää sairastamista
  • Nuoruudessa koettu 6 kk työttömyys on yhteydessä
  • myöhempään heikkoon mielenterveyteen
  • Somaattisista yhteys koronaaritautiin ja avh

Mitä heikon toimintakyvyn takana on?

Mistä oikein on kysymys, kun työttömän toimintakyky on kadoksissa, omanarvontunne pohjamudissa, defensiivinen toiminta tunnistettavissa ja Kelan kuntoutukseen osallistuminen voi jäädä verkkareista kiinni. Kerätär kehottaa tutustumaan ihmisen tarinaan, historiaan ja toimintaympäristöön vähän tarkemmin esimerkiksi seuraavin keinoin:

  • Kysy 5 x miksi? – etsi juurisyitä
  • Puhu ihmisen ymmärtämää kieltä ja varmista, että syntyy reagointia ja yhteistä dialogia
  • Älä usko väritettyä tarinaa
  • Tunnista selkeitä merkkejä: ystävien puute, sosiaalisen verkoston niukkuus, arkiselviytymisen ja asioinnin haasteet, asiakkuudet, päihteiden käyttö, toimeentulo ja taloudellinen tilanne
  • Pohdi millaisena työpolku- ja -ura näyttäytyvät:
    • Salpautunut (Umpikuja jo työuran alussa)
    • Katkennut (Pitkän polun jälkeen stoppi, eikä paluu työuralle tahdo onnistua
    • Epävakaa (Työura lyhyt ja katkonainen, tuettuja työllistymisiä paljon)
    • Vakaa (Ei merkittäviä katkeamia opinto- ja työuralla, työttömyyttä alle 1 v.)
  • Varmista asiakkaan motivaatio, käsitys pystyvyydestä ja mahdollisuuksista
  • Kerää informaatiota toimintakyvyn historiasta, käytännön työssä selviytymisestä ja aiemmasta terveydentilasta
  • Yhdistä kerättyyn informaatioon tieto ja ymmärrys asiakkaan lähtökohdista ja elinympäristöstä
  • Ota koppi ihmisestä ja ole tietoinen, että olet poluttamassa hänen loppuelämäänsä
  • Rakenna monialainen verkosto ja luo yhteistyölle rakenteet ja koordinaatio
  • Varmista yhteensopivat tehtävät, tavoitteet, strategia ja päämäärä sekä yhteinen koordinoitu toimijuus rooleineen

Keräsen mukaan työttömät ovat keskeinen asiakasryhmä, joka hyötyisi sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta. Integraatio vaatisi eri sektoreiden yhteistoimijuutta ja palveluiden johtamista yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

Sofia Maleike-Ruohola, ylilääkäri, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Kela

Työkykyprosessi Kelan näkökulmasta, etuudesta päättäminen ei tapahdu vastaanotolla

Sofia Maleike-Ruohola nosti esiin lääkärin haasteellisen roolin potilaslausuntojen laatimisessa.  -Nuorena  lääkärinä en mielestäni oivaltanut kokonaisvaltaisesti sitä, mikä merkitys on sillä, kirjoittaako lääkäri potilaalle hyvän vai huonon lausunnon. Potilaan parasta yrittäessään saatoin huomata olleeni pettymysten moninkertaistaja, kun lausunnot palasivat hylkypäätöksinä takaisin. Monista harhakäsityksistä huolimatta, hoitava lääkäri ei päätä yksin mitään, vaan kuvaa lausunnossa näkemyksen potilaan toimintakyvystä ja terveydentilaan liittyvistä löydöksistä ja tutkimustuloksista. Lääkärinlausunto on luonteeltaan suositus ja ilmaisu hyvästä hoitokäytännöstä. Se on myös osa potilaan oikeusturvaa. Kelan asiantuntijalääkäri arvioi asiakirjoista saadun näytön perusteella etuuslakien mukaisten lääketieteellisten edellytysten täyttymisen haettuun etuuteen. Päätöksen etuudesta tekee etuuskäsittelijä nojaten lääketieteelliseen arvioon ja eri etuuslakien mukaisiin perusteisiin.

Puutteelliset tiedot esteenä hyvälle hoito- ja kuntoutussuunnitelmalle

Maleike-Ruohola kertoo törmänneensä lausuntoihin, jotka ovat latinan ja retoriikan sekametelisoppaa. Kun kokonaisuus ei aukene, niin kokonaisarvion tekeminen toimintakyvystä on vaikeaa. Jos siihen vielä sekoitetaan potilaan kertomus ilman riittävää diagnostiikkaa, on mahdotonta luoda hyvää visiota hoito- ja kuntoutussuunnitelmasta. – Lääkärin pitää koskea potilaaseen ja kyettävä näkemään hänen tarinansa taakse. Joskus kuvaus tavallisen päivän kulusta kertoo paljon. Potilaan tai omaisen antamat tiedot tulee erotella tutkimus ja asiakirjatiedoista. Työkyvyttömyyslausuntojen ongelmina on yleensä asianmukaisten ja kliinisten diagnoosien puute (sairauskertomuksia vuosien varrelta), toimintakyvyn kuvauksen puute, ns. sekoittavien tekijöiden huomiotta jättäminen (esim. päihdeongelma, masennus) tai puuttuvat tiedot potilaan koulutuksesta ja ammatista. Ihmisen ympärillä puhutaan usein paljon, mutta lopulta asioita voi tehdä vain lain sallimissa puitteissa.

Kelan etuuskäsittelyn päällikkö, Minna Nilsson

Kelan strateginen linjaus: Putkiajattelusta kokonaisuuksien hallintaan

Minna Nilsson esitteli Kelan moninaista roolia, palvelustrategiaa ja kuntoutusprosessia. Hän korosti, että keskeisenä tavoitteena on päästä putkiajattelusta kokonaisuuksien hallintaan, sillä kokonaistilanteen huomioimisella on merkittävä painoarvo yhtenä myöntöedellytyksenä. Arvioitaessa henkilön työ- ja toimintakykyä on huomioitava laaja-alaisesti henkilön elämänpiiriä ja siihen liittyviä tekijöitä terveydentilaan liittyvien selvitysten ja arviointien lisäksi.

Materiaali

Hackathon

Hackathon 15.3.2018 klo 10-19 Villa Tallbo, Rauma

Hack the Work -tapahtumassa kehitettiin yhdessä työllisyydenhoidon ratkaisuja Lounais-Suomeen. Hackathon tarjosi intensiivisen ja mielenkiintoisen 9 tunnin tiiviin kehittämispäivän työllisyydenhoidon ammattilaisille, palveluntuottajille sekä teeman parissa työskenteleville yrityksille ja opiskelijoille. Tapahtuman ideaa alustettiin ennakkowebinaarilla, jossa käytiin läpi ryhmien case-haasteita, työskentelytapoja ja ohjelmaa. Kehittämispäivä tarjosi ajan ja paikan ratkaista isoja haasteita, joihin on vaikea syventyä yksin arjen keskellä.

Hackathonin luonteeseen kuului, että ryhmien työn tuloksena tuli syntyä helposti hyödynnettäviä konkreettisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi uusia palvelu- tai toimintamalleja, tuotteita tai työkaluja. Case-haasteesta ja ryhmän päätöksestä riippuen tuotosten muoto oli vapaa.

Ryhmät oli pyritty muodostamaan siten, että niissä oli edustettuna eritaustaisia osallistujia sekä Varsinais-Suomesta että Satakunnasta. Päivän kehittämisturneeseen startattiin ”tittelit narikkaan”-tutustumisella ja ryhmän yhteisen näkökulman valinnalla. Ahkeran työskentelyn jälkeen oli vuorossa ratkaisun kuvaaminen, testaus ja tuotosten esittely.

Ratkaistavat haasteet

1) Luo asiakastyötä helpottavia arjen ratkaisuja, joilla vaikeasti työllistyvät asiakkaat saadaan ohjattua oikeisiin palveluihin tehokkaasti

2) Kehitä uusi innovatiivinen avaus järjestöjen, julkishallinnon ja yritysten yhteistyön edistämiseksi

3) Tee työpaikkojen ja tekijöiden mätsääminen Lounais-Suomen positiivisessa rakennemuutoksessa helpoksi

Materiaali

Hack the Work -tapahtuman järjestivät yhteistyössä SataPolku ja KeKo -kehittämisen koordinaatiohanke/Vates-säätiö

Ratkaisukeskeinen työote asiakastyössä -työpajat

  • 31.1.2018
  • 12.4.2018
  • 19.4.2018
  • 3.5.2018
  • 30.5.2018

Osa työpajoista järjestettiin yhdessä Sataosaa-hankkeen kanssa.

Itsensä kehittäminen on valinta – ”Oppimaan ja kukoistamaan vai raahautumaan ja kulumaan?”

Ratkaisukeskeinen työote asiakastyössä koulutus- ja valmennuskokonaisuus tarjosi monipuolisia näkökulmia, käytännön vinkkejä ja yhdessä treenausta oman työn kehittämiseen ja arjen pulmatilanteisiin asiakaskohtaamisissa. Kouluttaja Meyer-Jokirannan mukaan motivoivan ja onnistuneen palvelukohtaamisen lähtökohtana on aina suhde ihmiseen, asiantuntijuuteen sekä omaan työhön ja tekemiseen. Mitä, jos tavoitteena olisi kyynisyyden kampittaminen ja voimavaraoptimoidut 60 minuutin palvelukohtaamiset, joissa vahvistetaan polkuja osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin?

– Se mihin päättää keskittyä on itseään positiivisesti ruokkiva enne ja usein toteen käyvä toimintatapa. Unohdamme usein, että ns. kohtaamisen alkumillimetrit vaikuttavat koko prosessin ajan. Ne muotoilevat tunnelman ja ennusteen tulevalle yhteistyölle. Näkökulmanvaihtotaidosta ja kumppanuusdialogista on arjen työssä konkreettista hyötyä.

Monimutkaiset ongelmat eivät vaadi monimutkaisia ratkaisuja

Ratkaisukeskeisyydessä ongelmat nähdään väliaikaisina ja muutettavissa olevina, ei ihmisten ominaisuuksina. Ongelma on oikean ratkaisutavan löytäminen. Voimavarasuuntautuneessa työskentelyssä on tärkeää kohdata ihminen myönteisesti, kannustavasti sekä yhteistyö- ja tulevaisuussuuntautuneesti. Haluttu muutos lähtee liikkeelle uskosta onnistumiseen ja konkreettisista keinoista hyödyntää ihmisten omia voimavaroja. Kun asiakaskohtaamisiin saadaan syntymään todellista vastavuoroisuutta, sitoutuminen ja voimaantuminen on molemminpuolista. Uskaltamalla kokeilla luovia ratkaisuja ongelmien syiden ja analysoimisen sijaan, synnytetään ns. ratkaisupuhetta, joka vauhdittaa positiivista kierrettä ja katkaisee noidankehäajattelua.

Korjaa vain rikki olevaa, tee enemmän toimivaa ja tee muuta kuin ei toimivaa.

(DeJong & Kim Berg I 97)

– Koska lannistusmankelissa rullatun asiakkaan näköala on valmiiksi hyvin rajoittunut ja usko huomiseen heikko, kannattaa käyttää uudelleenmäärittelyä ja lähteä liikkeelle siitä, mikä ihmistä kannattelee ja mistä hän on itse kiinnostunut. – Tarjoa moitekäden sijaan toivekättä. Se on menetelmä, jossa on ratkaisukeskeinen ote ja vaihtoehtoiset näkökulmavinkit joka sormelle.

Sonja Meyer-Jokiranta työelämän ja asiakastyön asiantuntija ja työnohjaaja on toiminut Seinäjoen kaupungin työllisyyspalvelupäällikkönä ja nyttemmin kaupungin työhyvinvointikoordinaattorina. Kaupungin Avanti Työllisyyspalveluissa on hyödynnetty ratkaisukeskeistä työotetta, jossa keskiössä on ollut asiakkaan arvostava kohtaaminen ihminen ihmisenä -mentaliteetillä keskittyen motivaatioon ja voimavaroja hyödyntävään työtapaan.

Materiaali

Loppuseminaari

10.4.2018

Päivi Lankoski-Raitio, projektikoordinaattori

Yhteenveto ja kokemuksia matkan varrelta

Mennyt kolme vuotta on ollut projektitiimille antoisaa aikaa. Olemme saaneet monia uusia tuttavuuksia eli kasvattaneet verkostojamme ja ennen kaikkea olemme oppineet todella paljon niin järjestämissämme koulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa kuin yhteistyössä eri palveluntuottajien kanssa. Yhteistyötahot ja palveluntuottajat ovat ennakkoluulottomasti lähteneet toteuttamaan kokeiluja. Pilottien myötä myös moni nuori ja pitkään työttömänä ollut on saanut työkokemusta lyhyissä työsuhteissa, solminut toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tai päässyt opiskelemaan. Hyviin työllistymistuloksiin on johtanut mm. toimiva yhteistyö eri tahojen välillä, asiakkaiden piloteissa saama tuki ja palveluntuottajien tietämys yritysten työllistämistarpeista mukaan lukien piilotyöpaikat sekä yrityskulttuurin tuntemus.

Summa summarum kaikki on sujunut pääsääntöisesti hyvin ja joustavasti. Tämä on ollut mahdollista, koska luottamus eri tahojen kanssa tehdyssä yhteistyössä on matkan varrella entisestään kasvanut ja lujittunut.

Hankkeen päätösvaiheessa kerätty palaute vahvisti, että hankkeen toiminnasta on ollut hyötyä eri toimijoille. Tilaisuuksien luennoitsijat koettiin asiantunteviksi ja projektitiimi sai kiitosta siitä, että hanke on toiminut aktiivisesti ja sinnikkäästi.

Kiitän kaikkia, jotka ovat edesauttaneet hankkeen tulosten saavuttamisessa. Ohjausryhmässä on ollut aktiivista keskustelua ja olemme saaneet vahvistusta tehdylle työlle. Ulkoinen arviointi on ollut sparraavaa ja konsultoivaa sekä pitänyt toiminnan punaisen langan hallinnassa. Yhteistyökumppanit, palveluntuottajat, luennoitsijat ja kaikki tilaisuuksiin osallistuneet tekivät hankkeesta sen, mikä on luettavissa tästä koonnista. Kiitän myös projektitiimiä innostavasta työotteesta sekä Satakunnan ELY-keskusta ja rahoittajaa vahvasta tuesta hankkeelle.

Päivi Lankoski-Raitio
projektikoordinaattori

Toni Pienonen, Business Arena / Crazy Town Oy

Ulkoisen arvioijan näkökulma

Olen ollut SataPolun matkassa mukana tammikuusta 2016 asti. ”Ulkoisen arvioijan” rooli on käytännössä tarkoittanut hankehenkilöstön sparrausta, jotta punainen lanka pysyy hallussa. Tämä on tapahtunut säännöllisten etäpalavereiden, tapaamisten ja työpajojen kautta. Mutta miltä tämä yli kahden ja puolen vuoden mittainen matka on näyttänyt?

SataPolku on erinomaisesti kehittänyt kokeilemalla

SataPolku on vienyt kehittämistyön palvelutuottajien sekä ihmisten keskuuteen. He ovat testanneet uusia työllisyydenhoidon toimintamalleja. Näin kehittämistyöstä, joka tyypillisesti tehdään hitaasti omassa kammiossa ja ilman toimeenpanoa, on tullut tuloksellista toimintaa – vaikutuksena kymmeniä työllistyneitä sivuosumana.

Sanonnan mukaan kokeilu epäonnistuu vain, kun siitä ei opita. Hankkeet usein unohtavat tämän osuuden, mutta SataPolku on panostanut kokeilujen arviointiin ja läpikäyntiin eri foorumeissa.

Erilaiset työllisyydenhoidon mallien kokeilut ovat osoittaneet, mikä oikeasti toimii ja mikä ei. On tullut esiin yllättäviä asioita, mitä ei ole osattu ennakkoon huomioida. Oletukset kohderyhmien tarpeista ovat täsmentyneet. On myös saatu paljon tietoa siitä, miten erilaisten organisaatioiden toimintatavat saadaan yhteensopiviksi, jotta asiakkaan polku olisi mahdollisimman ehyt.

Perinteinen suunnitteluun pohjautuva kehittämistyö, jossa kaikki yritetään kerralla saada oikein, ei välttämättä olisi paljastanut asioita riittävän ajoissa. Kokeiluilla on luotu Satakuntaan uusia työllisyydenhoidon palvelutuotteita.

Satakunta etukenossa tulevaisuuteen

Kokeilut sekä muu hankkeen toiminta on auttanut Satakunnan työllisyydenhoidon toimijoita harjoittelemaan etukenossa tulevaisuudessa yhä yleisempiä tapoja, kuten tulosperusteisuutta.

SataPolku ei ole jäänyt keväältä 2015 peräisin olevan hankesuunnitelman vangiksi, vaan on kyennyt reagoimaan muuttuvaan maailmaan. Kasvupalvelu-uudistuksen kiemuroista huolimatta SataPolku on pyrkinyt suodattamaan kentälle viimeisimpiä tietoja.

Hanke ei ole tehnyt asioita itse, vaan toiminut mahdollistajana tarjoamalla lisäresursseja lupaavien mahdollisuuksien tai aloitteiden edistämiseen – kuten Ohjaamon tuominen Satakuntaan, erilaisten hyväksi havaittujen palveluiden tuotteistamisapu tai edellä mainitut kokeilut.

Tiimityötä ja ohjattua ihmisten yhteen saattamista

Nähdäkseni tärkeä asia SataPolun onnistumisen takana on ollut se, että hankehenkilöstö on pystynyt toimimaan työparina tai tiiminä. Kukaan ei ole missään vaiheessa ollut yksin. Hankkeet tulisi aina järjestää näin, että mukana on muitakin kuin projektipäällikkö.

Viime kädessä ehkä kaikista vaikuttavinta SataPolun tekemää työtä ovat erilaisten arjen kohtaamiset. Puolueettomana tahona SataPolun tiimin jäsenet ovat kytkeneet työllisyydenhoidon parissa toimivia ihmisiä toisiinsa.

Toni Pienonen
Business Arena / Crazy Town Oy

Maija Saari, Satakunnan ELY-keskus

Aktiivista edelläkävijyyttä ja monialaista yhteistyötä

SataPolku -projektin isona tavoitteena on ollut parantaa viranomaisten ja välityömarkkinoiden toiminnan vaikuttavuutta ja täten edistää rakennetyöttömyyden purkua Satakunnassa. Projekti on tehnyt tätä työtä laajassa verkostossa monitahoisen yhteistyön ja toimintamallien muodossa. Projektin toiminta on ansiokkaasti koottu käsillä olevaan julkaisuun.

Minulla on ollut ilo olla SataPolun toteutuksessa mukana projektin alusta asti, taustaorganisaation puolesta ja esimiehen roolissa. Oman roolini olen mieltänyt ennen kaikkea projektin toimintaedellytysten mahdollistajana ja turvaajana, suunnannäyttäjänä ja projektin työntekijöiden tukena ja sparraajana erityisesti haasteellisimmissa kohdissa.

SataPolku on pilotoinut ja kehittänyt välityömarkkinoiden toimintaa laajasti ja tehnyt monia asioita ensimmäistä kertaa ELY-keskuksen toiminnassa, esimerkkinä tulosperusteiset palveluhankinnat. Projekti on näin tuonut edelläkävijyyttä sekä viranomaisten että koko välityömarkkinakentän ja toimijoiden toimintaan. Yhteistyö moniin suuntiin on sujunut hyvin, ja myös haasteelliset vaiheet ja asiat jotka eivät menneet ihan nappiin, on analysoitu ja yhdessä opittu niistä.

Toimintaympäristön muutoksiin on reagoitu koko toimeenpanon ajan ja viimeisenä toimintavuonna projektissa on korostunut tulevan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu. Sitä työtä on SataPolun päättyessä hyvä pohja jatkaa uudessa INKA –projektissa syksyn tullen.

SataPolku –projekti on ollut arvokas oppimiskokemus ja pidänkin itseäni etuoikeutettuna saadessani ohjata ja seurata sen toimintaa ja tuloksia.

Erityismaininnan SataPolun monista ansioista ansaitsevat yhteistyön ja verkostojen laajuus, tilaisuuksien vankka suosio, ostopalvelujen rohkea ja oivaltava käyttö sekä aktiivinen viestintä.

Sosiaalisten innovaatioiden vaikuttavuus ja oppimiskokemukset syntyvät ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tähän SataPolku on tarjonnut puitteet laajasti ja laadukkaasti.

Ellei SataPolku –projektia olisi, se pitäisi keksiä!

Maija Saari
Satakunnan ELY-keskus
Yksikön päällikkö
Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen

Nanna Viherranta, Satakoulutus / Motive Group Oy

”SataPolku- hankkeen aika on ollut uraauurtavaa. Toiminta on noussut uudelle tasolle.”

Työelämän aikamatkalla

Professori Juha Siltala kuljetti loppuseminaarin osallistujat mielenkiintoiselle aikamatkalle hyvinvointi- ja palkkatyöyhteiskunnan historiallisten rakenteiden alkujuurilta työelämän ennakoimattomuuden mukanaan tuomiin nykyhaasteisiin ja sosiaaliseen putoamisriskiin. Siltala analysoi keskiluokan syntyä ja kehittymistä työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muutosten osana. Talouden ja työelämän muutokset vaikuttivat yksilön identiteetin rakentumiseen ja elintason nousuun merkittävästi länsimaiden voimakkaan kehityksen aikana 1948 – 1973. Työpaikka loi mahdollisuuden liittyä yhteiskuntaan, perustaa perhe ja hankkia omistusasunto. Pienituloisten elintaso nousi kohisten 60-90 luvulla. Perusturvallisuuden tunne, koulutuksen, työn ja ahkeran toimeliaisuuden merkitys hyvinvointiin ja elintason nousuun loivat vakautta ja positiivista uskoa tulevaisuuteen, joka kantoi sukupolvelta toiselle.

Keskiluokka ja vakituinen työsuhde vastatuulessa

Aiemmin yhteiskuntaa koossa pitänyt ahkera keskiluokka on nyt saanut haastajan automaatiosta, globaalista työn hintakilpailusta sekä pääomien ja talouskasvun polarisoitumisesta. Kohtuullisin ponnistuksin ja hyvällä koulutuksella ei enää voi säilyttää kohtuullista yhteiskunnallista asemaa. Sosiaalinen putoaminen on tullut mahdolliseksi. Akateemisesti koulutetut ovat tällä hetkellä Saksassa toiseksi suurin matalapalkkaryhmä. Jääkö pysyvien työpaikkojen aika vain poikkeukselliseksi historian suhdanteeksi? Onko työsuhde muuttunut työsuoritteeksi?

Työmarkkinatilanne kohdataan yhä useammin yksilönä

Kaiken muuttuminen ennakoimattomaksi nakertaa yksilön luottamusta ja heikentää resilienssiä. Epävarmuus jatkuu työuran loppuun asti. Riittämättömyyden pelosta on tullut kumppani, joka piinaa kaikkia työmarkkinoihin osallistuvia, niille pyrkiviä tai niiltä pudonneita. Kun yhteiskunta polarisoituu, kasvavat väkivalta ja ns. ilkeät ongelmat.

Super CV ja optimoitu elämä

Siltalan nostamia ilmiöitä tästä ajasta:

  • Työnhakijoissa niitä, jotka eivät kykene tekemään CV:tä ja niitä, joiden CV on ylitäydellinen kuvaus superihmisestä supertaitoineen
  • Jokainen joutuu miettimään suunnitelmaa B elämässään ja työssään
  • Yksityiselämä on kaupallistunut lastenhoidosta häihin
  • Itseoptimoinnin, mittareiden ja apsien avulla saa selville onko ylittänyt tänään itsensä. ”Eilisen ennätys on nykyään itsestään selvä taso”
  • Työvoima on asettanut hintansa liian korkealle – kysyntää ei synny
  • Voittajia länsimaissa superrikkaat ja Kiinan keskiluokka
  • Raha on levottomassa liikkeessä – sillä ei ole paikkaa mihin pesiytyä
  • Ylikuumentuneesta taloudesta ei hyödy tavallinen ihminen
  • Harmaat pantterit ”poistolistalla”
  • Nuorten elämänsuunnitteluun ei mahdu lapsia – syntyvyys laskee. Pätkätyöt ja epävarma toimeentulo ei mahdollista kunnon asumista ja toimeentuloa
  • Työmarkkinoilla sipulimalli
  • Uudet työpaikat syntyvät halpa-aloille
  • Huonon palkan päälle sovitellaan tukiaisrypäle
  • Valkoisen miehen AIDS leviää (45-54 vuotiaat kouluttamattomat miehet alkoholin, lääkkeiden ja itsetuhoisen käyttäytymisen edelläkävijöitä ja syrjäytyneitä)
  • Sosiaalisten taitojen arvo kasvussa globaalisti
  • Sosiaalisissa ryhmissä ihmisten jatkuva reittaus, kaikki pisteyttävät toisiaan
  • Kannustinloukut syntyvät vapaaehtoisesta työttömyydestä
  • Liialliset tuet saavat yliarvostamaan vapaa-aikaa
  • Stressi on pitkäkestoista ja sen alkuperää on hankala määrittää, toimintakyky heikkenee, itseluottamus murenee, mielen liikkumatila supistuu, toiveikkuus tukehtuu ja ”ei kannata” -mentaliteetista tulee jokapäiväistä
  • Työ pitää keksiä uudelleen, nyt imua eri toimialojen fasilitaattoreilla ja palvelumuotoilijoilla
  • Uudenlaiset tukipalveluammatit osa tulevaisuutta:
    • persoonallisten ruokareseptien ja elämänhallinnan kehittelijä
    • virtuaalilakimies
    • IT-velhon niskahieroja
    • nettiyhteisöjen sosiaalihoitaja
    • ruumiinosien valmistaja
    • nanolääketieteilijä
    • avataropettaja
    • narrowcaster (persoonallisen ohjelmiston tekijä)
    • henkilöbrändääjä

Muut tilaisuudet

  • 16.2.2016 – VOK & TE-palvelut yhteistyön prosessi
  • 30.8.2016 – TE-toimisto ja hankeyhteistyö
  • 11.10.2016 – Työllisyyden toimintaympäristö 2020-luvulla?
  • 24.1.2017 – Palkkatuki-info yrittäjille
  • 15.5.2017 – Pohjois-Satakunnan verkostopalaveri
    • Sysäyksenä kehittämispilotille
  • 23.5.2017 – Talenttiverkoston esittely (Työmarkkinatori)
  • 19.9.2017 – Tutkimusyhteistyö
  • 2018 – Maanantaisin valmennuspalveluiden esittelyitä